Hyvinpä oon nukkunut. Inissyt koko ajan hyttyset korvanjuuressa. Kaksi oon tappanut, toisen sillee *läps* ja toisen liiskaksi muuten vaan.
Aloin miettii mun tavaramäärää ja miten minulta puuttuu huonekaluja, mutta en ole hankkimassa lisääkään kun ei ole varaa kampauspöytiin yms.
Siivoilin pölyjä kirjoista. Pohdiskelin mihin tarvin kolmea imuria varmaan taas. 3D mahdutin virtuaalisti tänne jotain. En tiedä, pelasin ja kuuntelin äänikirjoja ja selasin toreja ja ikean sivustoja.
Alle kuukausi enää, niin mun vanhat kuvat häipyy iCloudista. En tiedä olenko tehnyt tarpeeksi varakopioita kaikesta, mutta sitten on turhaa kuvavirtaakin kyllä. Eikä tarpeeksi tuoreita ollenkaan, ennen kuin hiukset haalistuu taas väri.
Maailmankaikkeus pysyy liikkeessä, ja tietokirjalla voi lyödä kuhmun otsaan. Jee oon taas niin negatavitutustiivisneenä taas eikäku kaikkea.
Löysästi tositapahtumiin perustuen.
Kuuntelin Dan Brownia sekä nuorten fantasiaa enkuksi. Grishaversumin jotain osaa jota en ole varma onko edes suomennettu. Pohdin materialismia ja pölyyn peittyviä paikkoja kämpässäni. Kyllähän ne nyt huomaa kun on valoisaakin eikä talven pimeys laskeudu. On minulla pölyhuiska. On antibakteerista suihketta. On rättiä. Vanhoja vaatteita joista hankkiutua eroon. Joidenkin mielestä paloturvallisuusriski kahvinkeitin tai hellalla patalappu, mutta en mä edes käytä niitä kahta viimeistä levyä. Eikä moccamasteri ole vaarallinen jos sen vieressä on jokin näkkileipäpakkaus. Ennenkään polttanut taloja. Kaverini on neuroottinen niistä.
Mut hmm, niin ikinä ei ole kukaan oikeasti siistiksi kovin uskottavasti sanonut missä majailenkaan. Adulting is difficult, really. Joku mun mielestä kopioi kirjaansa ne palaneet tulitikut kanteen Suomessa yhdestä Burnout Generation kirjasta. Tosin saahan sitä varastaa kunhan ei plagioi.
Eniveissön mulla on ajatuksia vaikka jakaa, mutta harvemmin ne mahtuu maailmaan.