ihmisoikeudet

Hysst...

 Kävin luovuttamassa verta. Konsultoivat lääkäriä jopa että voinko luovuttaa koska lääkkeet. Jotenkin parempi olo kun päässyt eroon verestä....

Translate

torstai 29. lokakuuta 2020

Jos bloggaus olis mitä se ei olisi eli kaikilla oisi varaa istua alas luomaan lapiolla oman elämän paskakasoja

 Kärsin. Ei minulta puutu kuin uutisidea. Mikä mun mielestä puuttuu nykyisestä uutisoinnista mistä itse joutaisin haastatella ihmisiä. Mietin tätä monta tuntia ja yritin antaa sen muhiakin. Ei eduskunta ihmisistä välitä? Demokratia toimii jos kaikki äänestää samoin...

Löysin sen sijaan kaikkea muuta. Hupparin taskusta lisää röökiä. Heräsin varsin ajoissa. Keitin kaakaota, yksi satsuma. On se nyt kumma kun ei läksyjä osaa tehdä.

Ehkä Brexitistä ei puhuta. Liekö maahanmuuttojuttuja. Ehkä ei puhuta naisten oikeuksista tai heidän kunnianhimosta tai vastaantulevasta törky- jutuista. Dickpicseistä. Saatika... swastika.. öö, noh, tee-se-itse viiltelystä joka on koronan aikana noussut ihmisten kotosalla. –No mistä näitä kaikkia jo kuulee. Siinäpä pulma. 

Yritä olla alkuperäinen niin kaikki kopioi.

Tulee mieleen ihan mielenterveyteen liittyvää tieteellistä tutkimusta mutta kävin läpi ne lehdet siellä niin oli niissä toisaalta aika hyvin jo selitetty.

Mikä ihmisiä kiinnostaisi. Mitä itse luin viimeksi ostamastani lehdestä joka oli brittien naislehti. Siellä oli onlyfans aukeama. Nelikymppisiä nakuna. Vauvakilot pois. Julkimoiden imagosta spekulaatiota.

Toisaalta halusin tehdä "it's raining men" halloween asu:n... mutta pitäisi ostaa läpinäkyvä sateenvarjo ja tulostaa roikkuu sieltä miesten naamojen kuvia jne

Ei se etteikö ihmisiä kiinnostaisi. Tai mihin kulttuuri, yhteiskunta ja politiikka kannustaa. Mikä hyväksytään. En lue hesaria, en pelaa kolikkopelejä tai lottoa, osta iltapäivälehtiä, katso uutisia, tai kuuntele radiosta tiettyjä kanavia, ja muutenkin yrittänyt pärjätä ilman mitään pääkaupungista tulevaa. 

Sieltä tulee kaikkea kyllä niin paljon että vaikea välttyä. Eksyin kerran Helsingissä ja käynyt siellä vain alle 10krt varmaan koko elämässä tai maksimissaan vähän yli?? (joulushoppailut parina vuonna, parit plastiikkakirurgiareissut, miesten tapaamiset joskus, luokkaretki taidemuseoihin, postimuseota ja eläintarhaa)

Mutta se että mun oman elämän ingressi on tasolla 10 jumissa. En osaa äidinkieltä. Tätä kestää keskimäärin 13 vuotta oppia.

En osaa tehdä yhteenvetoa. Mulla ei ole mielipidettä vieläkään. Muodosta tässä nyt sitten mitään... jos ei tule luonnostaan ja siihen ei ole intohimoa sisältä niin onkos tuossa nyt järkeä haastaa. Syö liikaa kylmää esim. jäätelöä nopeasti ja sun aivot jäätyy. Ihan perus ihmiskokemuksia.))

Facebook datingissa tullut jo ~20 matchia. Jos mies on metsässä ja kukaan ei kuule, niin onko hän väärässä, vai milloin vastaus ei olisi totta?

Rääppää silmälaseissa. Unihiekat. Pyyhin yömekkoon.

Vaihtelevasti tätä aiheessa pomppimista. Tulin eilen kotiin sieltä koulutuksesta ja siri ehdotti kaksisuuntaista mielialahäiriötä mulle ihan vaan wikipediasta. Ne on vittumaisia ihmisiä ne joilla sellainen on... vai onko? Saattavat olla parasta kaveria hetken ja kuitenkin puukottaa asioita selkään. Vuotaa itse feissarimokiin kaverin viestit. Muuttaa nimensä muunsukupuoliseksi. Kaikkea mahdotonta ja sen yli. "Et ole yhtään nettipersoonasi kaltainen."

Joo, niin kai. Kuka nyt olisi. Kyhnöttävä peikko. Muutamat wall angelit voisi taas kerranhan on joulu vuodessa vaan, tota, seinää vasten. Yläkoulussa olin 'kenkä seinään' koska ei ne keksinyt muuta.

Tällainen energinen pirpana joka kaipaa huomion keskipisteenä liihottelua. Vaihdan olomuotoa kuin vesi joka kuluttaa kaiken. Itseilmaisen ehdottomana loputtomana kaivona. Aikuistun pikkuhiljaa. Eleet ja maneerit. Tiedän etten tiedä muuta kuin sen mitä ei saisi olettaa heti muista ynnä muuta vääristynyttä nopeaa arviointia ja analysointia siitä mitä ihmiset ei sano.

Punainen pallo vierii alas rappusia. Se pysähtyy nurkkaan. Kuka poimii sen ylös?