Päädyin huutokaupat.comissa katsomaan viimeisimpänä metallinpaljastinta. Sitten tajusin että olen gold diggeri, ei riittänyt että melkein ostin Lady tittelin. Johtuu varmaan tuosta äänikirjasta mitä olen kuunnellut koko aamuyön ilmaiseksi Soundcloudista.
Jos jotain olen oppinut kun en ole tilannut jotain, päässyt maksuvaiheeseen saakka, kunnes en ole ostanut mitään. On että ne on edelleen niitä samoja juttuja mitä "köyhille" myydään.
Toki mä haluaisin 160 leveän 120+ kiloiselle tarkoitetun sängyn takasin. Mutta eksä huijasi reklamoimaan uuden tonnin sängyn. Jos tämä pöytä ei muistuta siitä joka päivä, niin ainakin se että nukun mieluummin välillä sohvalla.
Tai no en mä viime yönä nukkunut. Enkä ole ikinä hankkimassa lapsia tai vahingossa tekemässä kaksosiakaan ja naimassa rikasta miestä. Se on tätä hyväsydämisen paskaa niskaan lentävää pelastusajattelua.
Miehet ei muutu vaikka olisit pelastanut niiden elämän. Itkunaurua.
(muoks.hox. linkki saattaapi olla väärin jos läppäriltä katsoo mutta tabletit ja mobiilit vois toimivva) *palaa takasin Twitteristä parin tunnin surffailun jälkeen*
No niin emme tajua sudokua vaikka joskus tein sen vaikeimman tason parissa minuutissa mun nokia sport puhelimella. Mua testannut psykologi Pitkäsniemessä kehotti mua pysyy siinä tarinassani tyyliin "toi on hyvä, sä voit vielä käyttää tota jossain" ja väitti että mä olin vainoharhainen! Enkä muka oisi kattonut silmiin vaikka yritin kivenkovaa.
Se Nokian puhelin (käytetty) tuoksui koneöljyltä ja sahanpurulta ja maksoi 50e ja siinä oli jotain pettämiseen viittavia tekstiviestejä joihiin äitini totesi että se ei edes ollut sen isäpuolen puhelin. No vittu kun yksityisyys oikeesti on vaikeampaa väisteltävää muiden kun oma on aina mehukkaampaa kun jotain sattuisi jakaa.
Ammun itseäni jalkaan jos mitään enempää koska hik ja tosiaan uneton yö oli ja aamukin mennyt näin nopeeta.
BookCrossing: 
deviantART: 
Facebook: 
Goodreads: 
Instagram: 
Snapchat: 
TikTok: 
Twitch: 
Twitter: