Join eilen yhden rommikolan, pari kaljaa, siiderin, naapurin luona yhden kaljan lisää ja rommia colaan. Silti herätty. Koiralla on enemmän krapula kuin mulla.
Naapuria en ollut nähnyt muutamaan viikkoon, mutta se tuli auttaa koiran iltalenkille. Mun selkäkin on jo parempi vaikka yhdeltä yöllä googlettanut jotain selkäydinreumaa itselleni.
Nyt voisi tapella ajan kanssa ja muutamaksi tunniksi pelailla älypuhelin appseja. Koirakin tullaan ajan kysymys vain koska hakemaan... kai he ovat jo hesan kentältä lähteneet kohti Leoa.
Siirsin pöytää keskelle keittiötä.
Sain naapureilta flooraa ja makaronia ja teetä tms. Varmaan olisin aamulla alkanut leipoa vaaleaa leipää. Pakastimessa kuitenkin marjoja. Puuro oli ihan mautonta.
Ajattelin lopettaa tupakoinnin hetkeksi. Aloitin jo toissapäivänä lakon.
Potilasasiamies vastasi. Ja ne ottaa jonkun muun tekee mulle lausuntoa jostain muun avohoidon palvelusta yksikköä jos nyt maanantaina selviää niiden tiimipalavereiden jälkeen.
Kaikki on vähän vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun?
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
Translate
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"