maanantaina, toukokuuta 27, 2019

Mun elämä on yhtä signaalien ristikkäin menoa

Jos en ollut jo masentunut, niin nyt masennun. En mennyt valintakokeisiin yliopistolle. Viisi vuotta yhteensä englantia sekä filosofian maisteriuus. En mene kyllä tamkin valintakokeisiinkaan. Kuulemma niitä valmistuu ja työpaikkoja ei ole tietotekniikka insinööreille tai jotain.

Varmaan tällä viikolla tee muuta kuin ole sängynpohjalla. Olisi yksi iltama muiden opiskelijoiden kanssa jotka valmistuu. Ei huvittaisi sekään. Melkein päättänyt että en mene mihinkään koko viikkona, mutta kevätjuhlatkin olisi.

Mulla oli jo kynät valmiina penaalissa, ei tosin pyyhekumia. Mulla oli vaatteet päällä, meikit naamassa. Heräsin aikaisin, mutta makasin sängyssä monta tuntia ja vetelehdin. Ei mulla ole varaa opiskella. Sen lisäksi olen ruma ja läski. Koko viikonlopun viihtynyt oikeastaan sängyssä. Heräsin pää kipeänä ja vasta illalla alkoi olla parempi olo.

Jos haen syksyllä uudestaan.
Söin perunamuusia jauhoista sekä kanapyöryköitä ja aamulla puuroa. Haukotuttaa vain ja olo on karsea. Ulkona on kylmä. Peiton alla paras. Tai sitten otan tähän väliin jonkun asiakkaan. Miten mun paita tuoksuu ihan Lontoolta vähän. Lohduttavan paidan arvoitus. Katsoin Nancy Drew leffaa vähän, kun olin päättänyt, olla menemättä sinne valintakokeisiin. Ei mulla mitään syitä, huonoa itsetuntoa vain.

Jep, täällä kävi joku joka huohotti koko ajan "rakas, rakas" jne "just sieltä" ym ja antoi viiskymppiä. Kävin kaupasta hakea vanukasta, kermakaramelleja, cokista, vessapaperiaa yms. Katsoin leffan loppuun. Pari karhukirjettä tuli postissa, mutta onneksi se oli vaan sama kirje kahteen kertaan.

Eniten vituttaa yksi 400e vippi, jota maksoin 2 vuotta kaksyt euroa kuussa ja sitten yhtäkkiä ne siirtää perinnän toiselle firmalle ja yhtäkkiä pitääkin maksaa yli kaksisataa... Tuntuu että ahneudella ei ole loppua ja varsinkaan kaikki raha mitä niiltä lainaat, nii ei tule ikinä olemaan sun vaikka miten maksaisit takaisin korkoineen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mieti!