Käännän selkäni maailmalle niin, saan tutkia olan ohitse, mitä jätän taaksein

Kunhan nyt edes jotain saan aikaiseksi. Parin päivän aukkoja kirjoituksessa ei ole ollut ikinä niin kauan kuin muistan, nyt niitä on ainakin kerran viikossa tai kaksi (en osaa laskea).

Leikin kitujainen.fi ja wordpress org jutuilla, enkä silti tajunnut mitään mistä olisi apua koulussa. Kuka puhui edes tosielämästä?


Pitää olla, vähän hellempi itseään kohtaan, jos ei pääse edes sängystä ylös muutamaan päivään.

Sitä on vaan rääppäsilmä ja tuntuu että naamakin pöhöttyy kun nukkuu kaiken aikaa ja elämä lipuu ohi... nyt sentään yritin jo raapia otsaa, että kai mä nyt sentään jotain ___________ ?

Sotkua syntyy vaan ja se tekee muuttamisesta unelmoinnin vaikeammaksi urakaksi mielessäni,
vaikka kuinka yrittäisi ettei jumitu kotiiin,
niin silti ihmiset pettää odotukset aina vaan Esim. se kahvion tyyppi, naimisissa, check✔️