ihmisoikeudet

yearning pumpkin spice monday morning

 Kävin seisoskelemassa ulkona melkein vartin tienposkessa kunnes tajusin, että olen tunnin ajoissa. Mikähän mun aivoissa nyt oikein bugitti....

Translate

maanantai 28. tammikuuta 2019

Kun elät muistoissa, etkä tajua että ne ohjaa sua eteenpäinkin

Saanut aikaan jotain tänä maanantaina. Tehnyt pientä lovea maailmaan. Sain kolkyt euroa, sekä lounaan ravintolassa, enkä edes tehnyt mitään? En ole rikastunut, kun puolet menee huomenna, mutta mistä mä tiedän paljonko käteistä se maailma heittää lompakkooni. Näen asioita -ja terapeuttikin sanoi, että minulla on arvokasta tietoa. Tietenkin on, mutta mistä se kaikki tulee? Olen vain kiitollinen mun tiedoista, mutta en mä niitä saisi kirjoitettua alas.

Ne on jotain niin tieteellistä, että joko mulle nauraa variksetkin tai, minua ei uskottaisi... eli jatkukoon tämä elämä sitten? Ei kai mulla olisi järkevää paikka asua, muuallakaan. Halvemmassa vara parempi, ei välttisi tarkoita että kannattaisi vaihtaa maisemaa.



Kirjoitin itse tekemääni kiitollisuuspäivyriin kolme asiaa, vaikka pitäisi mahtua 5.

Voi kynttilät, miksei teitä voi polttaa molemmista päistä! Tarvisi ehkä mennä jälleen leffaan ennen kuin liput vanhenee. Ai niin, mutta se oli mun vuoro valita. Jees, näillä näkymin juonittelua katsomaan perjantaina. Aivan kuin oma elämäkerta ei olisi jo juonittelemista tarpeeksi.

Mietin vaan jotain mainoksia, ja miten ne on toteutettu. Harmittaa, kun nelonen otti mun pelikortti ajatuksen omiin Selviytyjät mainoksiinsa. No mutta sehän olisi selvä peli, joko mä voittaisin tai sit olisin ekana pois, muhahah. Mä olen niin kyy... joka syö teidän hamsterit... mut joo, mä piirsinkin ton joskus!

En ole nyt piirrellyt selkärangastani mitään fight-or-flight reaktioita. Rakas paperi (bejper) olet niin huokoinen, eikä Suomessa, olekaan muuta omaa varallisuutta sit. Rakas vesi, juon sinut. (Melko varma että joisin, mutta en halua mitään hormoneita niellä, jos suodattimista pääsee läpi naisten kusen mukana katoavat e-pillereiden jämät.)

Joskus vaan saatanat ja paskat on ihan todellisia, mutta onneksi mun 99/100 ongelmasta vain yksi edes metsästää takasin. No, mutta melko synkkää ja ahdistavaa toi todellisuus.

En ehkä voi sanoa mitään, ilman että se menee jonkun tunteisiin!! Pitäisi maksella velkoja, ja mulla vaan raksuttaa koko ajan kaikki muut mun egoa...