Juonut vettä Stanleysta. Aamulla söin kuitumuroja. Soittolista jonka tein liittyy myöhemmin syksyllä ilmestyvään Nälkäpeli sarjan elokuvaan... mainokset ärsyttää toki. Peruuttanut ilmaiset kokeilut Wolt+, Canva, sun muuta äänikirjasovellusta ja Youtube Premiumiakin. Nyt mulla on vaan Netflix enää alle viikon. Sitä ennen oli Prime. En ota hbo:ta koska en halua tukea warner brosia. Vaikea on kyllä välttyä kun ihmisillä on huono maku. Pitäisi ehkä mennä katsomaan Hämähäkkimiestä leffaan mutta en tiedä menenkö tälläkään kertaa. Omassa kotihämiksessä on jo tarpeeksi. Monta vuotta asunut nurkissa. Mitenköhän sen nyt käy kun mä lähden pois?
Mun rypsiöljy oli mennyt vanhaksi. Jodioitua suolaa heitin menee. Mulla saattaa olla roskapusseja jätesäkillinen eteisessä mitkä mun piti viedä... 4vk saa asua tässä. Otan paskasta kaiken irti ja vähennän tavaraa kuumeisesti? Ehkä jos joka päivä rasvaa kantapäänsä ja laittaa seerumia kasvoille niin ei ne käyttöpäivät lopu. Kaikkea heittänyt ehkä vihdoin pois meikkejä. Mietin vaan 6kk tai 12kk ym käyttöpäivät niissä enkä ole kyllä ostanut mitään vuosiin. Lähtee toimintakyky tuotteista. Jaa mutta ostin sen yhden parfyyminkin ja piti heittää roskiin kun se pumppupullo hajosi enkä saanut sieltä enää mitään ulos. Typerää kiinakamaa. Meikkulit Chinaatissa. Mateet kinoista. Meidit tshainousta. Kaipa se kaipaisi jotain omaa suomennosta se leima kaiken pohjassa. Tehty Intiassa, Kiinassa, Kangasalla. Melkein sama asia. Voisi kyl mennä poimii mustikoita jos osaisi. Vedän iltapalaksi kuuman veden ja sokerin kanssa pillillä marjaa.
Pitäisi kyllä taiteilijatarvikkeillansa joskus tehdä jotain. Peiteväreillä ja vesiväripapereilla tai muilla kynillä. Ehkä otan taas jossain välissä työn alle maalata tuota vieraiden ihmisten aivo-oksennusta värityskirjaa, jonka on koonnut joku alustalta josta oikeastaan poistin sen mun yli 4 tuhannen seuraajan tilin. Kai sen vielä pystyisi palauttaa.
Tähän pystyyn kysely kuka haluaa mut takas TikTokkiin.
Eikö kukaan?
Sitä vähän kommentoin meikä itsekin tässä. Vaikka tarvisi vaan painaa nappia ja palautuisin eloon Kiinaan ;=)) servuille ja tietokantoihin ja no okei olenhan mä jo niille luovuttanut vaikka mitä tahattomasti omaa sormenjälkeä algoritmeille kun hyväksyin käyttöehdot. Kävin kerran vessassa ja luin ne käyttöehdot sillä aikaa. Pisin vessareissu koskaan. Menossa peräpukamat kiittää. Tmi eli too much information. Nytkin pitäisi kyllä olla menossa veskiin. Pelkään että jokin flow häiriintyy. Sain ilmoituksen että ostaja haki postipaketin. Toivottavasti hän ei ole allerginen voimakkaille hajuille. Muahahah. Riskeeraan huonot arvostelut mutta itepähän ruinasi hintaa alaspäin. Vai kaupankäyntiäkö se oli. Eikä mulla oikein muuta pitkää ja kapeaa laatikkoa ollut. Mamaaaa nuudelipaketti briteistä, jossa oli suitsuketta sisällä. En tiedä mitä hivenainetta tästä kirjoittamisesta nyt enää saa. Kuhan sekavasti vaan kosken sormenpäillä näppäimillä ja tuijotan suu auki näyttöä... katson peilistä itseasiassa kun mun sormet liikkuu tässä... Onhan sekin jonkinlaista sosiaalipornon peilaamista. Muahaha.
sähköä menee kun on päällä toi pöytätuuletin koko ajan. On kylmä ja ulkona kuuma – vähän kuin asuisi mökissä briteissä. Paitsi niillä on ollut kuumaa säätä. Ja siitä on kauan kun siellä olin cottagecorea harrastamassa. Miedompaa. Viileämpää. Mulla ei ole ollut lämminvesipulloa koskaan. Ihan kiva lämmin peite kyllä sellainen täkki minkä hankin Marks& Spenceriltä yks joulu. Lähinnä lattiatilaa valtaamassa.
Enkä mä oikein ole ikinä kirjoittanut blogiin elämänmuutoksista tai tärkeistä käännekohdista. Ne on niinku sivunnut vaan mun sepustuksia. Olen kertonut intensiiviset "melkein pyörryin" enkä mä ikinä pyörry – verbaalisesti silloisille korville jotka on kuunnellut. Esim. Novasure operaatio. Miten käytävässä soi se psykoottisesti vihaamani bändi ennen kuin ne otti lisääntymiskyvyn pois lopullisesti sairaalassa. Oksensin kipulääkkeet vaikka sanoin että ei buranaa, kun pääsin kotiin, kun "puudutus" loppuisi. En mä ole kertonut ehkä. Silti se haava auennut jo useissa deittikeskusteluissa tuntemattomille kun pitää selittää itseään. Eikä sillä heille ole merkitystä.
Ihan sama mun elämällä on muiden auttaa minua. Serotoniinit ja dopamiinit on samoja mielihyvän ja hyvien tekojen palkintohormoneita joiden vaikutus mun aivoissa blokataan lääkkeillä. Siispä mielihyvä on pelkkää psykoosia. Koska systeemi on antielämän puolella eli itsensä ja omien tarpeidensa rahallisten arvojen tyydyttäjä. Ympäristömyrkyt Kajsalle joka kuukausi sen kroppaan. Ei me välitetä ihmisoikeuksista. Se on velvollisuus ja oikeus, etuoikeus tässä maassa, pilata toisten elämä.
Näillä läskillä sormin näpytän tätä samaa "katkeruutta" eikä siihen tule taukoa 20 vuoteenkaan. 2013 maaliskuussa tämä kitujainen blogi aloitettu... Maaliskuussa alkaa ehkä vähän valo taas palautua ja toivo kesän auringonsäteistä pilkahtaa. Ehkä se on hyvä hetki aloittaa mitä vaan. Joka kantaa vaikka tänne loppukesään.
Lokakuussa syntyneet vaa'at on vaarallisia. Ehkä mulla ei ole myrskyisiä mielialoja sitten ollenkaan. En terrorisoi kuin paperilla silppuna psykiatrien omia ongelmia tunkea ydinjätteeksi kaikki... niin mikä on se tietokanta jossa olen ikuisesti hullu potilas ja vaikea ja mitä kaikkea enkä ikinä toistaiseksi muuksi muutu...
Muutenkin elämä loppuu kolmenkympin jälkeen tamperelaisena. Nuoruus on ja oli yliarvostettua, koska mun elämän nuoruusvuodet kaapattiin ja pilattiin ja naurettiin päälle... kateudesta koska ne halusi takasi possujunan kyytiin elämän huvipuistoon. Game of Life päättyy muistaakseni eläköitymiseen. Siispä olen ollut maalissa jo 17 vuotta. Siitä olisi voinut tulla 14-vuotias teini elämään varmaan, mutta en päässyt siihen ruutuun koskaan. Peli olisi ottanut muksut pois. Sossut, poliisit, lääkärit, hoitsut. Siinä vastus, systeemi, asia jota ei voi tuntea eikä koskettaa mutta se on harmaannuttanut mun taivaan pilvillä ja pakottanut kulkee sumussa tason laskemaan ja shokkiin. Joku kuolikin kun se suoli oli niin tukossa ja lääkärit ei tehneet mitään kun tukehtui paskaan... Sellaista on psykiatria. Ketään ei kiinnosta. Mä vaan jatkan kriittisyyttä päivästä toiseen. Sivuhuomioita pullollaan marginaaleihin pudonneita substantiiveja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"