Lämpenee, kylmenee

 Ehkä ihmiset ei vaan usko mitä ne lukee. Ehkä se ei ole henkilökohtaista. Se on kyynisyyttä. Tai ne on opetettu tai ryhmäpainostettu siihen, ellei se johdu jostain iän tuomasta julmuudesta. 

Toivottavasti tänäänkin olisi lämmin päivä. Toin laventeliruukun parvekkeelle. Pitää varoa ettei se kuivahda. Mun uudet lasit on tosi vahvat. Välillä ruudun kuviot puhelimella heijastuu vähän kahtena… jos katson lähempää niin korjautuu. Atsiuu. 

Aamupaino 119,4 mekko päällä. Tein eilen nakkikastikkeen ja oksensin jäätelöä. Fantasioin hetken tilannetta jossa pitäisi äkkiä mennä pommisuojaan ja voisi napata vain äkkiä jotain. En tarvisi ehkä hetkeen mitään syömistä, mutta mitään vettä ei ole kotivarassa ja olen muutenkin kuivunut. Varmaan nakertaisin hetken nuudelia siellä.

Eka tavoite tällä hetkellä on 114 tai alle 115 kilon uudestaan. Sitten pitäisi jaksaa miettiä alle 110 kilon, lähemmäs 100:aa, 90,85- jos haluan olla edes normaalipainon ylipuolella niin mun pitäisi ehkä aloittaa jokin liikunta. Ei tällä kertaa tehdä liikaa. Kävellä ja pyöräillä Ylöjärvi-Tampere väliä, salilla käydä aamuöisin, uida 110 radallista viikossa. Ei mua kukaan uskonut mutta olin silti laihtunut 66kiloon 2008, 2009. En oikein muista mitä söin…  yritin itse tehdä maksapiiraita, kookoskarkkia, kakkuja päällä levy marsipaania, tai sitten vedin lidlin pieniä suklaapatukoita, pringlesiä ja pepsiä tai pepsi floatseja vaniljajäätelöllä. En muista tekikö silloin ne ruokaa joiden luona asuin. Usein heräsin öisin käymään lakritsikipolla vaikken pidäkään niistä. Silloin kaikki johtui muka mun nuoresta aineenvaihdunnasta, mutta mä vain käytin sitä edukseni.

Hieron silmiä vähän liikaa. Pitää laittaa tippoja.