Translate

keskiviikko 8. toukokuuta 2024

Satiiri ja sen sulkijalihas, ei ihan loppuunjauhettu aihekaan

 Ahdistuminen ei pue minua. Tilaamani makeiset ja jotain mausteita ja herneitä nekkuun tuli kotiin paketti. Laitoin niihin reilun 60e. Söin vähän kuormasta suklaata ja tuli huono olo. Katsoin lisää tuota stalkkaus tositapahtumiin perustuvaa sarjaa.

Ehkä koko päivän odotin että tultaisi korjaa vessanpöntön kannen saranaa.

Pelannut Steamin kautta jotain klikkailupelejä. Söin turkkilaisen jogurtin ja vähän hunajaa, kauhoin lusikalla jääkaapissa kylmässä ollutta kaalikeittoani. Loput paahtoleivät ja siihen väliin jauhelihapihvi. Olikohan suolakurkkua siivuja ja cheddar juustoviipaleita loput. Pari pakastettua merellistä surimi puikkoa lämmittänyt mikrossa. Ei ole nälkä, onhan tässä naposteltu ällöä vaniljaista palmuöljyllistä suklaan karvasta ällömakeutta. En ole ostanut hetkeen mitään limppareita sen jälkeen kun ostin monta litraa vitamiinivesiä? Simasta sain tarpeekseni. Vähän olisi huvittanut olla päärynämehua kun striimasin jotain jostain

En oikein... luin muutaman sivun suoliston toiminnasta tiktok-lääkäriltä joka oli livessäkin eilen euroviisujen aikoihin testaamassa sopisiko hänelle niitä pitää. En välttisi lähtisi kymmenentuntisten työpäivien jälkeen kertoo ihmisille menettäväni lääkärinluvat- jos neuvon heitä.

Kuuntelin vähän kirjaa, mutten enimmäkseen, keskittynyt oikein. Tein päiväkirjaani jotakin suttua. Merkintöjä. Huutomerkki ja kysymysmerkki sitä, ja laatikoita eteen ja taakse joihin tarkistusmerkkinä ✓✕ oikein-merkkiä tai rastia ruutuun, joitakin hymiöitä... sarjakuvista poimittuja symboleita merkitsemään... jotakin... en osaa selittää salakieltäni.
Viimeksi 3kk sitten helmikuussa pitänyt kirjaa. Pää violetiksi, välit mennyt, aamupaino, minne rahat on mennyt ja sellaista. Kansiin vaikka paperi onkin huonolaatuista vaikka kannet oli kovakantiset. Aloittelen usein kaikenmaailman salaisia vihkoja. Ehkä ihmiset tekee jotain seuratakseen ajan kulumista

Ja toki luonnostelin. Sanoja joita tuli mieleen. Ahdistuksen vastakohta. Enkä saa edes lauseita muodostettua. Uusi kirjoituskynä liukuu miten sattuu liukkaalla halvalla paperilla ja joutuu suttaamaan. Revin tai rypistän. Enimmäkseen neljännesosiin repimistä kuidun suuntaisesti... Olenko kadottanut käsialani ja kaiken taiteellisen silmäni kun tulee tikku-ukkoja ja vessanpönttö... en aloita selittää töherryksiäni. Sellaista suttupaperia liimannut sivuja yhdeltä sivulta kouluaikoinani. Opettaja oli oikeassa, ne muistiopaperit mitä tehtiin tredussa vähän väliä riittää 30 vuodeksi, mulle. Tai ainakin kolmeksi vuodeksi. On mennyt valmistumisesta sellainen viitisen vuotta.

En silti ajattele että olisin kouluja käynyt. Kaikki piti oikeasti itse tehdä. Työntää laite kyljellään olevan potilaan rektumiin ja saada paskat vaatteilleen. Oikea diagnoosi silti. Viittaan taas tiktok-lääkärin kommelluksiin.

Miljoona klikkausta myöhemmin....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos että ajattelit kirjoitustani ja ajattelit jättää kommenttia, mutta pidäthän tyylisi positiivisena. Kirjoitat asiallisesti ja kiinnittäisit, huomiota oikeinkirjoitukseen, kiitos!