Odotuslistani

Hae tästä blogista

Hylkää minut ja hylkäät itsesi

Ärsyttävää olla tyypin kanssa, joka on Murphyn lain puolella sekä oksettavan Trumpin että paasaa ydinsodasta ja ilmastosta negatiiviseen säv...

Translate

tiistai 28. toukokuuta 2024

Onko luova ihminen hyvä kun se tulostaa ulkomaailman ärsykkeet realistisemmin paprulle?

Muotoilisin mun palautteen kognitiivisista testeistä jotenkin toisin kuin perustuen mun diagnoosiin ja ennustuksiin tason laskusta. Jos mun visuaalinen hahmotuskyky on jotenkin huonoin, niin eihän susta tule runoilijaa jos et tykkää runoista. Otan aika itsestäänselvyytenä sen missä olen keskimääräinen tai parempi ikäisekseni. Enkä välitä niistä alueista jotka meni huonosti. Esim. en vaikuta hullulta ehkä muiden silmissä, koska en ole pysähtynyt. Visuaalinen korteksi ja primääri aivokapasiteetti ja pälän plää työmuisti... Olen keskimääräisen hyvä kielellisesti, muistamisessa... Se mikä meni huonosti omasta mielestä, meni paremmin.

Tarvitsen ehkä hieman toistoa oppimisessa, mutta sitten kyllä osaan unissanikin. Mitähän se tarkoitti tunnelilla? Toki aivoja voi harjoittaa koska ihminen on sopeutuvainen, eikä tiedonkäsittely ole kiveen hakattua jii än äs... suositteli minulle ryhmää joka olisi intensiivinen ja jossa tehtäisiin tehtäviä mitkä "tukisi" kuntoutumista ja siinä saisi tehdä tehtäviä mun omalla tasolla. Tykkäsin tästä palautteesta enemmän kuin niistä 2009 ja 2010 joissa kuulemma huijasin tai en muka katsonut silmiin. Osasto-olosuhteissa tehdyt ne. Kyllä mun palikkatestit oli silloin paremmat kuin mitä nyt. Onneksi ei ollut musteläiskiä.

Hauskinta oli kun kysyttiin suurinta petoeläintä ja vastasin ahma koska sen petoeläimen vahingot on suurimmat. Tällainen viisastelija. Mun tulokset ei ollut mitenkään suoraan hyvät tai huonot, lähinnä siellä täällä ja tuolla. Siinä kohtaa hän teki sellaisen ilmaveivin käsillä että ihan innostui kun oli niin tyypillistä.

 Kokonaisuuden hallitsen, mutta en tarinoiden yksityiskohtia saa mieleeni. Uusi aines hieman menee vanhan aineksen kanssa lomittain...

Olishan se harvinaista olla keskimääräistä parempi asioissa. Niitä asioitahan täytyisi harjoitella paljon. Jos haluat saada älykkyystesteissä korkeat pisteet, sun täytyy tietää miten se testi toimii.

Sillä tuurilla. Jotain se sanoi että kun lukiossa meni kokeet niin huonosti, että silloin olisi tapahtunut muutos siinä mitä multa odotettiin ja miten kuitenkaan ei riittänyt.... hmm.. no oli miten oli. Yksi vitun kusipää jossain diagnoosissa väitti että mulla olisi nuoruudessa ollut psykooseja jne minua tuntematta millään tapaa.

Latistuneet tunteet? Nyökkäys. Lääkkeistä, toki. Sen verran kuitenkin onnellinen ettei mennyt täysin aivokuolleen huonosti testit.

Mutta muuten ihan kivasti menee ja sehän on se pääpointti että toiminnallisesti kunnossa. Bloggaamista ei mainittu... tämä minua on eniten tukenut. Vaikka mieluummin paperilla ehkä kirjoittaisinkin päiväkirjaa... Hmm! No joo. Kaliforniassa on keskiyö, tai oli, ja sain Daddyltä kymmenen euroa! Sanoin että oli nälkä. Ja olikin ja kaupassa juuri, mutta rahaa vain 14,5 euroa. Saan viikon päästä asumistuen. Mitenkö ajattelin pärjätä?

Ehkä se minun kuuluisa tunnin keskittymiskyky kerrallaan. En ole ennustaja. Tai siis olen lukenut tarot korteista, toki. Niidenkin mieleenpainaminen vaatisi hieman... tulkitsemiskykyä? Ihan kuin unessa olisin nähnyt. Vissi visuaalinen vesipuiston vesihiisi... Omat vahvuudet ja heikkoudet omanikäiseen populaatioon verrattuna. Voihan millenniaalit. Mä pyysin oikeesti ettei se tilastolaskenta ja mun muuttaminen pisteeksi johonkin kaavioon tuu ikinä helpottaa mitään.

Kaikessa on aina poikkeus. Se skitsofreenikko niissä kaikissa tieteellisissä teksteissä. Olenhan niin sairaudentunnoton ja lääkevastainen.

Mutta joo. Mielikuvitus, älykkyys, käytännönläheisyys. Kun mietit saman asian ja käyt läpi toisella kielellä varmistaaksesi oikeudellisuuden. Ei todista yhtä paljoa keskimääräistä kummemmaksi. En ole hikke tai opettajan lemmikki, en ole rippileirien isonen, mä vaan... summittaisesti sisäistän ja hylkään ärsykettä kaiken sen perusteella mitä olenkaan... persoona, kaveri, tyttö, pullean seksikäs kumiankka Klonkku ja kiviäkin kiinnostaa oikeesti mutta siis siis... vahingossa. Pitkäkestoinen mutta valikoiva muisti.

 Synnyin tähän vartaloon enkä siitä päättänyt itse vaan ihan abortoinut olisin itseni. Kun vaan ei olisi salailtu kaikkea koko lapsuus ja syytetty kaikesta mikä mun syytä ei ollut, ja itse kasvatin itseni...

En valikoiva enkä pikkutarkka mutta nirso. Niin. Ja ansaisen parasta enkä tätä kaikkea olkapäällä roikkuvaa maailman kohtalon painoa. Ansaitsen Daddyn ja dopamiiniloukun eikäku... kauhean haasteen ja kateellisuuden niitä normaaleja kohtaan joita ei pakkolääkitä ja joka ei mieti hoitajista aina pahinta. Huonot kokemukset puolin ja toisin, luottamuksen puute potilaan ja hoitotahon välillä. Sitä sahaa edestakaisin. Yhteiskunta ja sen valvonta. Spottivalojen alla hikoilua maan matosella. Peskää aivoni. Antakaa sitä apuanne ettei tarvi ottaa vastaan.

Pärjään vaikka syntini onkin syvällisiä. Itsetuntemus ei ole heikkouteni vaan elämäntehtävä. Ja sitä tehtävää rakkaat kanssaelijät. Ei valmiiksi saa... voi. Vain. Luovuttaa. Heittää lusikan mereen, eikä mitata sitä. Se on kuin naisen sydän. Oih ja voih. Kiittämättömyys on kaiken palkka!