Kunhan prillaan ja brilleille prutskuttelen

 Hyvät aprillipäivät silleille. Kävin katsomassa uudesta positiivisesta luottorekisteristä mun tietoja. Siellä oli odotetusti yksi avonainen velka Telialle mikä on mun laitteista. Sitten siellä oli kaksi muuta päättynyttä velkaa, jotka on jotenkin liukerrelleet ulos mun velkajärjestelystä. Ei ne isoja ollut, yhteensä kuitenkin yli kaksi ja puoli tonnia. Paljoa niitä en voi maksella, ei mitään yllätystä siinä. Pakko saada jostain takkia ja kengät kohtapuoliin. Olen käyttänyt nykyistä takkiani vähintään siitä 2016 kun saanut nuo velat. Ja takki maksoi kaksi ja puolisataa. Hajoaa silti.

Eilen illalla laitoin hiuksiin pinkkiä, ja laiton kulmakarvoihinkin. Kun kerran kampaaja kieltää, niin pakko sitä on kokeiltava joskus.

Puoliksi syöty pashat, tänään varmaan alkaa olla viimeinen päivä sille herkulle. Näin ekan aprillipilan yhden jälkeen facebookissa jonkun mäkkärin voiteen, ja sitten ikean suomenkieliset nimet tuotteille tuli toisena. Osasin olla jo vähän varuillaan instagramissa.

Tänä vuonna en viitsi tehdä sitä päivääkään työtä ettei sitä ensi vuonna kokonaan oteta pois mun asumistuesta. Ei kannata edes työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella tai miksi sitä nyt kyykytystä kutsutaankaan... tehdä työtä, koska et saa ansaita. Meille ollaan väitetty, että työtä saisi tehdä johonkin pieneen rajaan asti ansaita, mutta ei se käy. Se on vähän kuin erotettaisiin seksuaalisen suuntautumisen takia. Tai laitettaisiin loppuelämäksi vankilaan kun olet tehnyt abortin. Se on vanhoillista, järjetöntä nykyihmiselle.