Että pitää olla vanhaan ihmiseen rakennettu nostalgia- ansa ja sen nimi on: aika kultaa muistot

 Sunnun-daily pocket day to page calendar<3

koulutieni alkoi täältä, tullut heiteltyy tohon seinään kumipalloja

 Ei pitäisi kirjoittaa, kerta sunnuntait olisi bloggausvapaata. Olin jo vapaa vähän keilailemaan vr:ssä. Rentoutua siellä sekä saarella eläinten kanssa pelissä jossa ei ole kiire minnekään, keräillään vaan ja myydään hedelmää tai rikkaruohoja tai kalastelee ja muokkailee hissukseen. Kuunnella klassista sekä jotain uutta vanhaa musaa. Fantasiapelissä saada kuparilohikäärme mahtumaan. Miettiä kuinka paljon kauhuleffoja on tullut katottua (yli 187), ja paljonko on kynii (ainakin 250). Muokata lapsuudenmaisemiin kuva autosta joka saattoi olla sellainen kirkkaan tumman violetiksi maalattu.

Yöt menee aina pitkäksi. Ehkä mulla on univajetta silloin kun en nuku liikaa, hah. Ei sillä että tarvisi jotain tapoja tai rutiinia. Tilasin lippiksen jotai 66e.

Aamupalaksi tein riisiä ja kanaa sweet'n'sour kastikkeella. Muuteski lihon vaikken tee mitään ja syön vaan lol. Olen selkeästi karanteenissa. Käviä voisi toki pestä useemmin. -.- Tylsää ettei ole mitään elämäntarkoitusta.... istun mustassa samettimekossa pelituolilla ja öö. Pitäisi kyl silittää vaikka ja tiskata astiat lavuaarista ja höm... vitsi vitsi. Olenko mä sittenkin kiusaaja ja epäkohtelias ja väritänkö muistoni tahallaan noloiksi ja huonommiks, vai olenko paras ja nerokas ja kaunis. Teinkö mä jotain, sainko aikaan mitään, vai räpelsinkö vain kuin virranmukana menevä kuollut kala);

Verkko ei ole sellainen hämähäkkien tekemä. sä voit metsään mennä nyt, mutta vastataanko viereisestä metsästä ollenkaan. Aloin taas symboliikkaa viljellä näköjään ja loikkii aiheesta kukkaruukkuun. Kello löi jo viis -veis

Veistä kääntää sydämeen ja kurkkua halki. Sen sijaan että valun syvemmälle hiljaisuuteen ja epämukavuusalueelle. Violetti on hengellisyyden, intuition ja monen muun jutun väri (ei mikään kateus ja epäluotettavuus) mutta joo miksipä se yltäkylläisyyden rypäle on aina niin tumma. Kyydissä oli kiva olla. Aika moni muu on mua hullumpi, jämähtänyt 80-luvulle, ja silti ne pärjää. Sillon ei ollut lyhyitä keskittymis "huomion" ongelmia jakaa sitä ruudun kanssa jota ei kannata haistaa maistaa tai pussailla sitä omaa kuplaa, jonka algoritmit täyttää sisällöllä joka voisi kiinnostaa. Dopsut ja serotontsut ja muut hyvänolon kemikaaliot joissa kylpeä omissa hormoneissa</3