Odotuslistani

Hae tästä blogista

Hylkää minut ja hylkäät itsesi

Ärsyttävää olla tyypin kanssa, joka on Murphyn lain puolella sekä oksettavan Trumpin että paasaa ydinsodasta ja ilmastosta negatiiviseen säv...

Translate

maanantai 5. kesäkuuta 2023

Kuule kultasein, kuuleko kuulo

 Katos vaan jäänyt eiliseltä auki tähän tämä kirjoitusboksi auki. NO EI SE MIT-
On meinaan neljä kilometriä talsinut. Kävin vuosittaisessa uniapnea laitteen tarvikejakelussa à lé Unipol, apteekíssa, kahdesti kaupassa (tulo- ja meno, postilaatikkoon tiputin kaverille ylimääräisen powerbankin johon meni 4 postimerkkiä) ja subissa syömässä (toiseen kertaan, jotta sain keksin, ja sovellus heitti pihalle ja eka sämpylä jäähtyi...) ja labrassa hakemassa näytejuttuja.
 Lieneekö pissatulehdus. Virtsari. Sen siitä saa kun uusi vakkari painostaa että testit testit. Kyl mä ehkä käyn pro-tukipisteellä torstaina jos ne ottaisi loput kokeet verestä... piti käydä viime viikolla, mut enhän mä saanut aikaiseksi.
 Onhan se seksityöntekijöille toi mesta ja viimeksi kun olin niin mulla oli kihlasormus sormessa. Eli siitä on joku vajaa kymmenen vuotta. On multa kokeitu otettu ei siinä. Ei välttämättä just niitä tauteja varten. 
Kävin suihkussa ja olisin voinut ottaa jo toisen niistä mutta mietin että eihän siinä saanut mitään alapesuja suorittaa. Ihan vain tiheentynyt tarve ollut ja rakkoa aristaa virtsasuihkun tullessa.
Vaihdoin unilaitteeseen uudet letkut. Ne ehkä kuuluisi pestä ekaa yötä ennen. Hapartuneet ja kellastuneet oli jo vanhat. Juon limpparia ja mehua. Pelailen puhelimella. Merge Mayor pitää otteessaan. Se on niin simppeli. Ties montako viikkoa elämästä sitäkin pelannut ja yhtään rahaa en ole laittanut missään vaiheessa.
Huomenna mulla on viimeinen tapaaminen toimistolla. Liittyen TEAK kuntoutukseen. Se loppui joulukuussa mun työkokeilu. Typerää antaa kuntoutusrahaa jolla ei edes maksaisi työmatkoja. Mä uneksin ylimääräisestä tonnista eläkkeen päälle ...mutta vitut!
Ja siinä sitten kaikkea asioita hoidettuna. Rahat meni siliän tein. Mulla oisi virtuaalilaseille taas 4 euroa alennusta käyttää huomiseen mennessä mut en tiedä mikä peli siellä pitäisi olla että käyttäisin niitä yhtään useammin? Eka peli oli boxingia elikkä huidoin hädissään ylä ja ala ja muita koukkuja ja sitten yritin rakennella jotain puutarhaa pingviineille saarilla tarttuen juttuihin. Tietty en kauaa jaksanut kalastella, pitäisi suolla vetää joku tietty vonkale ja saada parempaa uistinta. Olen kokeillut lentää lohikäärmeellä ja olla vuoristoradoissa mutta mitään yhteisöllistä en ole kokeillut. Yksikseni juttelen mikkiin ja puhisen jotakin jos nauhoitan. Niin ja tietty heilutellut menee Lontoossa käsiä edestakas kuntopyörällä polkien samaan aikaan. Se aiheutti huojumista kun oli niin immersive ekspiirienssi
 Immersive? Sisäänsä imevä. Upotteinen. Todellisuutta myötäilevä liiaksi, että äkilliset muutokset nopeudessa tai muu tökkiminen saa tasapainoaistia sekaisin just häiritsevästi muttei liikaa. Enhän mä niissä vuoristoradoissakaan tuntenut mahan pohjassa sellaista että olisi mitkään voimat oikeasti vaikuttanut. Ei osaa selittää. Hamsterinpyörä pyörii, mutta hamsteri on kuollut.
Melko samoihin aikoihin kun eilenkin tätä olisi kirjoitellut. Tässä neljänruuhkan aikoihin. Aamulla näin painajaisia ja sitten aloin miettiä petipuuhia, tuli kuuma ja vihdoin aloin valmistautua lähtöön. Olin ihan hikinen kun pääsin sinne ja istuksin paljon paluumatkalla vaikka oli ihana tuulenvire joka piti viileänä.
Sen siitä saa kun antaa elämän mennä ohi ja nukkuisi vain unia näkisi. Toistuvasti vierailen Wightin saarilla mukamas maisemissa missä oli elämäni paras vuosi että sinne takas. Eipä ne unet korvaa mitään. Ja varsinkin kun painajainen oli että olin tappanut pikkutytön siskoni sänkyyn ja hän, tuli mun luo kertomaan siitä hysteerisesti ja petin siskoni vain, kun en muistanut koko ruumista, mietin vain pakenevani heti aamusta ja etteivät huomaisi verijälkiä matossa. Olihan se tietysti, minä symbolisesti, siellä se kangistus. Mun unista saisi hyviä elokuvia tai kirjoja toisaalta. Sisko... sängyssäni on joku tyttö...
Lapsuusjutut on sitten ankeita painajaisia. Onpahan herättävä ajatuksia. Jos vierailin niin nukuin patjalla lattialla. Neljännen luokan loppuajan olin kyllä vielä uuden perheen luona kun oli vasta tulossa vauva. Vai oliks se 1997 kun oltiin Turkissa ja hän oli mukana vuoden vanhana. Aina sai kaikki hammasharjat pyytää itse. Joutui olee omatoiminen jo lapsena, tosin laseja en olisi halunnut... Mulla oli vaan liian pitkä silmämuna. No okei hajataittoa varmaan kans... Sain mä tosin sellaisen rippiristin lahjaksi kun pyysin ja olin katsonut liikaa Buffy vampyrintappajaa niin siksi. Sitten Kyrössä vitosluokalla, yksi tyttö sanoi etten saisi käyttää sitä kun en vielä ole käynyt ripillä. Vissii äidin ja tyttären juttu että niillä on kultaketjut kaulassa aina emt. Olen vain hellittelynimenä. Toinen nimeni on yhden perhetutun tyttären etunimestä. Olisi voinut paremman nimen miettiä kun ruotsalaisen. Musta tuntuu että kaikkialla ruotsia puhuvat ihmiset on aina kuin jotain turisteja ja vie tilaa ympäriltään.
Mut joo eipä siinä. Valmistui maisteriksi oikeustieteestä. Ollaan yhtä läheiset kuin kaksi asiaa mitkä ei ikinä kohtaa. Samoin muidenkin puolikkaiden sisarusten kanssa. Valitankohan mä tästä useinkin. Tosin pienin sisko ei halua tulla Tampereella käymään. Sen mielestä Tampere on varmaan paska paikka. Siinäpä yksi Hangon keksi. Äidin nuoruuspaikat ei kiinnosta. Minä en kiinnosta. Melko järkyttämättömästi väärässä mutta ei siinä. Äiti halusi nimetä sen Emmiksi ja jotenkin tulee mieleen sana 'adamant' eikä mikään Emilie rival
*dropping baby names*
Aiheesta poiketen päädyimme varmaan ummet lammet luetteloimaan taasen tyhjänpäiväisiä mielenliikkeitämme

Muoks. Blogista kadonnut mainokset. Tutkin asiaa!