Sulla on oma elämä etkä lue blogeja *hypnotisoisi lukijoitaan*

 En tykkää true crimesta, mutta kun kyseessä on jokin Gotham cityn kaltainen New York jossa kaikki vaikutusvaltaiset harrastaa jotain rikollista, niin sitä on ihan kiintoisa seurata. Kuka on kukin. Tässä tosin oli jokin seksirinki lapsilla josta ne jäi kiinni, joten Eric on melko synkkäkin sarja Netflixissä. Mä katsoisin mitä vain jossa on Cumberbatchin miesnäyttelijä. Patrick Melrose esimerkiksi jossa hän esittää huumeaddiktia. Se Brexitistä kertova sarja myös jossa sillä on pälvikaljua.

Mulla oli enää akkua 10% joten menin lataamaan puhelinta sängylle ja satuin vain roikkuu siinä puoliksi sängyn ulkopuolella ja maaten katse edelleen näytössä, kohti seinää mutta kyynärpäihin nojaten puoliksi mahallaan. Sellainen asento tekee hyvää jos on tällainen kyttyräselkä kuin mulla... sellainen missä lapsetkin katsoo näyttöä...  ja tämä siis itselleni tiedoksi että pitäisi enemmän venytellä ja saada niska takaisin vaikka se onkin hieman kasaan romahtanut jo.

Hiukset on kiharat ja hyvin, koska pesin eilen hiukset. Mutta hikoan paljon nukkuessa. Yöllinen tuuletus ei erityisemmin auta eikä sateella. Mun yksi tuttu hikoilee vielä enemmän ja se laittoi tilileen kuvan jossa oli viisi vesilasillista mitä se joi. Itse juon vettä, että valutan kunnes tulee kylmää ja sitten laitan puolen litran muovilasiin. Tosin välillä teen drinkkejä. Eilen lisäsin inkiväärijauhetta, joskus lisään omenasiiderietikkaa ja sitruunamehua, ja joskus acai jauhetta tai chia siemeniä.

Vain minihameessa ja topissa. Mulla on yksi leveä musta muoviranneke kellon sijasta ranteessa, jonka löysin jostain. Auttaa mua lopettaa turhan kelloranteen ravistelun.

Tilasin eilen mun lopuilla rahoilla ruokaa. Tiistaihin asti pitäisi selvitä sillä mitä on nyt... olen syödä napostellut kaikenlaista. Raejuustoa, juustosämpylöitä kinkulla juustolla ja salaatinlehdillä. Aamupalaksi vedin vanilja-suklaa moussen. Yritän olla syömättä jos ei ole nälkä. Eräs newyorkilainen joka alkoi dissata mua ihan täysillä sanoi muun muassa että mulla on erikoinen suhde ruokaan. Joku striimaaja joka alkoi todella törkeäksi. En usko että minulla on minkäänlaista voimaa ruoan suhteen. Kaikki on lääkkeiden aiheuttamaa ja lääkkeistä johtuvaa etten pysty lihomaan. Enkä laihtumaan sen puoleen. En valehtele enkä huijaa itseäni. Muistan jo Annalassa painaneeni 120 kiloa ja aloin oksennella etten menisi sen yli viimeistään Hervannassa asuessa. Ja olen asunut tässä nyt neljä vuotta enkä ole painanut missään vaiheessa yli 125 kilon, vain alimmillaan 119,5 kiloa. 2017 taisin tehdä mun toisen käyttiksen nimen fatgly jolla liityin pro ana foorumeille ja silloinkin sain kommenttia että liityin vain koska haluaisin tartuttaa itseeni anoreksian, tai muuta törkeää oletusta. Mun syöminen on ollut häiriöistä niin kauan kuin mua on pakotettu syömään. Syöt tai itket ja syöt. En tosin tiedä mistä se loppuun asti kaiken syöminen on tullut ns. lautanen tyhjäksi. Se on jokin pakko-oire. Ei yhtään tekisi mieli mutta pakotan itseni tyhjentää kaiken, myös mahdollisen hävikin suuläpeeni. Ei ole edes ollut pula-aikoja mun elämässä.

Lataan vähän puhelimen akkua ja sitten suljen parvekkeenoven ja menen hetkeksi kuntopyörälle. Toissapäivänä kolme minuuttia ei ole juuri mitään. Vertaisin siihen kun tulostin exceliä montako tuntia päivässä pitäisi polkea, että laihtuisin takaisin mitä olin... no vaikka oli aamun sarastuksesta asti siinä polkemassa- niin se sitten kuivui lopulta kokoon. Olisipa taas parikymppinen. Olen niin vanha. Tunnen oloni ihan liian vanhaksi. Kaikilla on erääntymispäivänsä. Ympäristö kai määrittelee sen paljonko hintaa voit ajallesi pistää. Tosin olen aina ollut istumassa koneella. Kävin sitten kuntosalilla tai lannistettu etten lähtisi sinne, enkä uimassa edes. Piti sitoutua johonkin kuntoutuskodin vanhanaikaiseen toimintaan. Toivoin ettei sellaisia aamukokouksia enää olisi olemassa. Syytellään kuka on tehnyt liian vahvaa kahvia tuhlannut kahvinpuruja, tai jättänyt mukin keittiön pöydälle eli ihan järjetöntä...

Täällä määrään vain minä. En ole minimalistinen mutta olen karsinut kovasti tavaraa. Antanut pois tai pikkurahalla tai suklaapatukalla lahjoittanut. Jotain vaatteita mun pitäisi heittää pois, mutta en pysty karsimaan. Ne on vain jotain halpisvaatteita. Jopa niken ja Karhun ja adidaksen mustiin nilkkasukkiin tulee reikiä.