Kävin juttelemassa psyk. hoitsulle. Se ei ollut sama jolle yleensä kevennän mieltäni (koska olin ajoissa! niin joo ja kahvin ja munkin ehdin syödä!) vaan ihan muu maa mustikka jostakin baltian maasta aksenttia. Siis 45 min. Taukoamatonta räpätystä hänestä ja omasta voinnista... lupasi käydä lukemassa tätä blogiani. Ei siinä mitään. Sen jälkeen messupaikan suuntaan matkasin. Tipotieltä Näsilinnankadun seurakuntatalolle. Olin ajoissa. Odottelin rekisteröintiä siinä ja sain mun rintaan nimilapun 5 min ennen alkua. Myös XL kokoisen messupaidan fanituotetta. Merchiä. Kaupallistetaan kaikki? Parasta ehkä kangaskassi. Mulla ei ole ole, ikuisuudelta tuntuvana aikana, ollut kangaskassia sellaista luonnonbeigeä valkoista edes marimekkoa.... *unelmoi* mutta otin mä sieltä niitä kirjoja pari, käytettyjä postimerkkejä mun 400 kappaleen olemassaolevin kokoelmiin... vähän kahvia, vettä, mehua, pala pullaa ja muutama karkki joilla melkein pärjäsin. Jutskailin siellä leikkimielisen pelin muodossa muille. Saatiin laput joihin piti laittaa nimimerkki kuka on mitäkin tai vaikka jostain maasta, osaako kiitos suomeksi vaikkei ole suomalainen jne Vähän kuin bingoa? Ja jokusen sanan muutenkin ja yhdessä vaiheessa oli ääni menossa, mutta yskin vain kerran.
Melko varma että englanniksi toimiminen aiheuttaa. En mä suomea puhuessa mitään... yskiskele kuin jokin tulisi ylös ruokatorvea pitkin... Piti sanoa hoitsulle mun oudosta vaivasta kun pari päivää yskittänyt omituisesti. Vaikea ollut haukotella, nauraa, röyhtäistä... diagnosoin itselläni kroonisen refluksin joka on ilmestynyt yhtäkkiä. Pahentuu iltaisin makuulla.
Löysin kaksi amerikkalaisen kirjallisuuden klassikkoa kirjabuffetista. Vein sinne vaan yhden mutta siellä oli niitä kyllä ihmiset tuoneet kilometritolkulla (liioittelu), ainakin sadalta bookcrossaajalta ympäri maailman lahjaksi kirjoja. Olin lukenut ainakin kaksi kirjaa mitkä näin englanniksi. Killing Floor ja Language of the Flowers. Olisin jäänyt niitä suosittelee muille jos en olisi kuulostanut vinkuvalta
Saatiin muistiinpanovälineitä, tarroja, sai ottaa kirjanmerkkiä, ja oli arvontapalkintojakin. Tarvitsin sellaisen kirjan niin otin ja yhden hyvän lauseen sain lainattua. "Books are a sign of a well-informed person" tai mitä se Bruce sattui sanomaan näytöltä, ilmeisesti hoitaa sivustoa kun puheli teknisiä asioita. En oikein tuntenut sieltä ketään mutta nähnyt miiteissä joskus crossareita.
En ole rikas mutta jos mulla on ikeakassillinen kirjoja menossa ja istun bussissa vastapäätä jotakuta jolla on kirja auki niin annan sen valkata kassistani jotain itselleen nuortenkirjallisuutta.
https://www.bookcrossing.com/mybookshelf/kajsa88/
Se oli sen kirjan tarina se. Maailman vanhin ammatti taitaa olla kirjastonhoitaja. Jonkunhan sitä tietoa on välitettävä.