Peruutin eilen tämän päivän ajan hoitsulle kun olen kipeä ollut vasta viikon. Silti moppasin vähän märällä luutulla vähän lattioita yleispesuaineella. Laitoin yhden kiinamaton pesuun muiden Kiinan samettien kanssa, ja katsoo miten sen käy. Olisi voinut ehkä jättää valkoisen puseron pois niiden joukosta. Aamupaino oli tänään alle 120 joten oon syönyt vaihteeksi. Ensi viikon perjantaihin kannattaisi ehkä pärjätä ostamatta mitään suurempaa. Tai mitään sen puoleen. Puolet takuueläkkeestä menee yhteen laiterahoituslaskuun jonka halusin kuulemma pitää velkajärjestelyn ulkopuolella. Ei ole kauheasti kuulunut siitä mitään, mutta toivottavasti ei ole purkautunut jotenkin se järjestely ja yllätä että laskuja onkin jäänyt jonnekin jälkiulosottoihin tai mitä lie... On se loppunut jo neljä vuotta sitten kai. Eli ei ole vieläkään puhtaat luottotiedot, hah. Kohta ehkä... ehkä... sitten kun, niin meikä muuttaisi tästä vihdoin. Mulla on liikaa tavaraa. En halua että näyttää siltä että olen muuttamassa, mutta kaapit on jo täynnä huonoja ostopäätöksiä. Ja varasto pitäisi käydä läpi. Heitellä pois kun ei kelpaa vaikka ilmaiseksi antaisi kaulinta ja puunuijaa...
Laitoin nämä riekale farkkusortsit ja babygirl paidan joka ei hengitä. Heitin tipan seerumia otsaan ja levitin vähän T-alueelle. Hinkatessa ovenpieliä oli hyvät hyötyliikunnat. Sanaakaan en ole sanonut tänään, kuulostan ehkä kipeältä enkä ole nähnyt ketään lauantain jälkeen. Mökkihöperö vähän. Maksoin jopa prepaidista kympin että pääsisi takas tinderiin, mutta ei sitä kukaan vakavissaan ota. Joku nörtti alkoi sekoilee että olen tekoäly (ai) ja mitä kaikkea...
Aamupalana lämmittelin kaksi lihapiirakkaa. Sitten lounaaksi nuudeleita ja air-fraijattua kolme kanapuikkoa ranskalaisilla. Limpparia, kinkku-juustovoileipä. Ei mitään erityisen hyvää mutta onneksi haju ja makuaistit toimii hyvin pienellä teholla.
Käytin moppaukseen jotain vihreää mikrokuituliinan sukulaista. Vedin sillä mitä omituisimpia pintoja, kuten vessanpyntyn sivusta ja ikkunalautaa. Kevätsiivouksessa pitäisi kai puhdistaa nuo peilit, vaikka ei ne kovin pahat ole. Enimmäkseen täällä ehkä leijuu hiutaleita jotka on irronnut minusta, mun ihosta, koska olen ihminen ja sitten robotti-imuri ei saa tarpeeksi usein seikkailla etsien hiuksia sisäänsä. Huolissaan ehkä sängystä ja miten imuroisin sen, koska aina kun pompautan puhelinta vaikka vasta vaihdetuilla lakanoilla niin jotain hilseen tapaista kerääntyy näytölle, vähän kun, levähtää se tomu...
Että muumioidun vain. Kasvatan hämähäkinseittiä. Voisi toisaalta parveketta hangata siitä pois vanhaa tupakantuhkaa ja ehkä jotain vihreää sammaleenalkua. Voisi olla nätimpää. Vai istunko enää kesäisin parvekkeella? Saan yksipuolista rusketusta? Jaksanko mitään enää liikahtaa helteelläkään minnekään.
Toki reissureppuilisin pitkin mannerta jos en olisi näin gammaltin vanhuutta poteva yksilö.ää Ja kattonut muutamat Hostel elokuvat liikaa. Oli muuten älykästä huumoria introverteistä tiktokissa mutta se pilasi sen, olkaa hyvät, kun keksin sketsin teitä varten vielä ääneen lisäämällä lopussa ettei tarvi nauraa.
Googletin muuten että League of Legendsissä on joku Kajsa niminen hahmo. Se on sellainen violetin-musta tummahiuksinen tyhjyyden tytär... siis oikeesti, mikä nyt sitten onkaan "void" suomeksi... jotain magiaa tai psyykkistä energiaa se vissiin ampui, en lukenut koreaa sen tarkemmin.
Muutenkin. mulla ei ole mitään tekemistä paitsi jotain ruudun tuijotusta. Välillä tuijotan tyhjyyteenkin hetken. Tärkeitä taukoja. Hapuilen tyhjyyttä mielessäni, olemassaolemattomuutta, ajatusten puutosta. Onko silmät osa aivoja vai ei. Mitä on kosketus?
Pitäsikö lukea uudestaan astrofysiikkaa ja neurologiaa. Olen melko varma että jossain siellä piilee totuus, rakkaus, äärivasemmistolaisuus ja vihreät arvot tieteen ja psykologian rajamailla... eikä jossain kapitalismissa. Kapitalismi on huuhaata... eikä ainainen talouskasvu ole kannattavaa. Maapallon voimavarat palautuisi jos valta annettaisi alkuperäisväestöille kuten monissa paikoissa heitä pitäisikin kuunnella. Öljyjättien, kaivoslaitosten ja muun maaperää köyhdyttävän sijasta istuttaa puita ja tehdä muutamat sadetanssit että luontoon palaisi lajeja, joita sieltä katoaa koko ajan. Joidenkin mielestähän lajeja löydetään liikaakin uusia kadonneiksi luultuja eläimiä. Varmaan tehty tekoälyllä ne uutiset, ei siinä... jos ihmiset olisi jo tutkineet merenpohjat, olisiko ne biljonäärit hukkunut sinne pieneen titaaniseen sukellusveneeseensä? Koputa pari kertaa jos et ole itse kuolemassa sukupuuttoon...
Tarkoitan siis että lukisinko uudestaan mun Tieteen Kuvalehtiä. Mulle tuli se pitkään. En tiedä osaanko enää tehdä älykkyys... tehtäviä? Pulmia. Jos lähdettii siitä, että painoin 66k ja olin keskimääräistä älykkäämpi alle 20-vuotias, ja nykyisin olen puolivälissä kolmekymppisiä ja painanut viimeiset kymmenen vuotta 120 kiloa eli koostunut enimmäkseen rasvasta keskivartaloalueelta... enkä juuri liikkunut mitään. Liikunta jos tekisi älykkääksi pelkästään, mun älykkyysosamäärä olisi puuh lääh binääri nolla... enkä edes paljoa ehkä juksaa vitsaile naureskele itselleni, itsevihaa vaan olen katkeroitunut miten voidaan tehdä näin ihmiselle. Verukkeet keksitty että olisin poikkeava, vaikkei niillä asioilla olisi mitään väliä, kunhan saadaan muuta ajateltavaa mun päähän istutettua epäilys olenko hullu kun pidän asioita normaaleina... Lannistettu. Pakotettu uskomaan että valehtelisin, etten kertoisi totta, että minua oltaisi muka tutkittu. Yleensä hullujenhuoneet haluaa tuhota todisteet, ettet ole hullu, mutta mun kohdalla psykiatrien piti vain... sanella kaikenlaista hulluä mun puolesta jottei olisi minkäänlaista ääntä itselläni. Eikä ollutkaan kun olin flunssassa ja meni ääni, ja olin "vaisu" kun pistivät ekan kerran sisään suljetulle. En päässyt edes nuortenosastolle.
Ei sillä, ettenkö olisi rakentanut itselleni vahvan uskomuksen ettei minusta kukaan välitä. En ole ennustaja. Älä kysy miten voin. Joka päivä olen katkerampi kuin silloin, kun en edes muistanut sanaa katkera. Onko se jokin sieni?