- Miksi varte aina mulle käy kaikkea ripulipaskaa. Jokseenkin huono päivä nyt. Ajattelen vain niitä jotka jaksaa esittää pirteää ja joille hymyilee elämä.
- Kävin aamusta heittää virtsanäytteet labraan. Siitä kohti Mielen ry toimistoa. Ostin askin tupakkaa matkalla. Tulin kotiin lounastettuani mahan täyteen. Pelasin huonosti helpoimmalla tasolla, minusta ei vain ole kultin johtajaksi. Tein köyhiä ritareita. Juonut sokeritonta limpparia.
- Laitoin aamusta mekon päälle, laitoin hiuslakkaa ja vähän hiusvahaa. Ripsiväriä ja peitevoiteen jossa auringonsuoja. Siellä tuuli ja oli tosi pilvistä ja viileää mutta olin ylipukeutunut. Hikoilen aina otsastakin.
- Eilen illalla värjäsin ne hiukset. Ei nämä erityisen vaaleanpunaiset ole.
- Liittysin yhteen alan discordiin. Esittelin itseni aika pitkällä tekstillä sinne, piti jutella puhelimessakin että sinne pääsi.
- Ottaa aivoon kuin pientä oravaa että Google yhtiö on syönyt mun mainosrahat. Mielivaltaisesti vain mainokset täältä kadonneet. Mitään syytä ei ole annettu. Poistelin pari tuntia widgettejä ja mietin ulkoasua uudestaan. Rajat tulee vastaan. Instagramissa se on 500 seuraajaa, tiktokissa kolmetuhatta puolisataa. Ei jaksa vaivaa laittaa sisältöjä. Yksi kaveri maksaa mainoksista että ihmiset näkee hänen videoita. Ei, ei niin. Mun kännykän käyttö on vähän tullut tiensä päähän. Ei ole mitään enempää rakastettavaa.
- Jotakin kristillistä sanaleikkiä oli ensimmäisenä minulle suositelluissa videoissa. Menee jumalanpilkaksi. Vesi on verta sakeampaa muka väärinkäytetty sananparsi.
- Bestis kutsui lauantaiksi juopottelee. En taida jokaviikkoista showta jaksella. Ylihuomenna kauppaan äidin kanssa, lupautui kuskiksi. On mulla ruokaa paitsi ehkä jääkaapissa jotakin lämmitettävää. Tungin pakkaseen... ja mähän en siis koskaan uudestaan ole ikinä lämmittänyt mitään... jauhelihakastikkeen.
Psykiatriset lääkkeet ja kykyjeni katoaminen:
Olen elänyt vuosia lääkityksen vaikutuksen alla. En saanut niistä mitään “tasapainoa” tai helpotusta – vain sumentumisen, jonka nimissä toimintakyky vietiin. Psykiatriset lääkkeet eivät korjaa mitään todistettua kemiallista epätasapainoa, vaan luovat sen itse, muuttaen aivojen normaalia toimintaa niin, että ihminen näyttää ulospäin rauhallisemmalta. Mutta se on hintana omasta ajattelusta, luovuudesta ja tunne-elämästä.
Minulta vietiin kyky keskittyä, suunnitella ja tehdä päätöksiä. Tulevaisuuden kuvitelma, jonka varaan olin rakentanut, liukeni hitaasti pois lääkkeiden sumuun. Jokainen “annos” vei kauemmas siitä, kuka olin, ja siitä mitä olisin voinut tehdä, jos minua olisi kuunneltu, ei vaiennettu.
Moni kirjoittaa siitä, että psykiatriset lääkkeet eivät paranna mieltä – ne muuttavat sitä. Minulle se tarkoitti, että minusta tehtiin siedettävämpi muille, mutta vieras itselleni.
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
kirjautuneena näissä
Translate
tiistai 6. kesäkuuta 2023
Sisältö tylsääkin tylsempää aktuaalista kuraa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"