anonyymit pysykää poissa! Kerjääminen kielletty

20.7.18

vaikka eihän kukaan pysähdy miettimään mun tuntemuksia

Puolisoni vihdoin alkanut tajuta että se voisi jättää mut pikkuhiljaa.

Pääsisin eroon tuosta.

Ei mun pää kestä enää.

Sen jutut tulee kohta multa ulkoa multa mitä se on raksamiehien kanssa kommeltanut tai muuta. Tosi vitsikästä. Kertoo kaveria tilaamaan arabiaksi jostain ravintolasta ison mustan vitun ja naureskelevat kaiutin päällä miten pila sujui. Paneskellut kaikenmaailman huoria kuskina kaveriensa synttäribileissä.

Mulla ei ole noin puoleen vuoteen ollut kihlasormustakaan sormessa. Se oli mun ajatus hankkia sormukset sitä paitsi koruliikkeestä.

Mulla menee ihan vitusti rahaa sen ylläpitoon ja sit jos se saa joskus palkkaa, niin mulle ei pysty antaa mitään. Maksan sen liittymän, ostanut sille varmaan jo neljännen puhelimen, valittaa ettei tarvitse ruokaa mutta syö kyllä kaikki mitä ostanut itselleni tai vähintäänkin lupaa ostaa tilalle mutta ei. Toi on ihan yhtä tyhjän kanssa kuin se Tapani joka lupaili mulle silikonitissejä. jos ei saa jotain, niin vihjailee että "tämä muistetaan..". Maksoin auton, 450e, se on hänen nimissä..  puoliakaan maksa mulle mistään ikinä takaisin. Mä en pysty maksaa mun velkajärjestelyä, kun mulle tulee kotivakuutus, sähkölasku, vuokra, puhelinlaskut, kaikki omat terveydenhoitomenot päälle.
Ei mulle kannatakaan rahaa antaa toisaalta. Eikä häneen kannata luottaa. Valehtelee kaikkea. Tänään olisi väärentänyt isänsä nimmarin.

Nytkin sen piti laittaa 30e että saan kelan maksusuunnitelman maksettua tän erän kun maksettiin liikaa muka asumistukea silloin kun toi laskutti työtään itse.
Tai no, hankittiin meille sandaalit tänään, pystyn taas ehkä käveleksimään.

Se on ruma, vanha, mustasukkainen, itsetuhoinen, kiltti. Mutta tuo valitus. Tarvitsen omaa tilaa ihan vitusti enemmän. Jos en täytä sen vesipulloa kun olen juonut siitä. Jos en tyhjennä astianpesukonetta. Sekin varmaan mun vika jos ei runkkaa eikä pysty laukeaa.

Mun itkut on itketty, itkeköön miten paljon huvittaa häntä. Laittoi jopa yhden naapurin/kaverini whatsappissa, asialle kyselee mikä hätänä meillä. Mun koulukaverin asumispaikkaa alkoi kyselemään. Uhkasi leikillään sytyttävänsä sen perseen tuleen (tai jotain) kun grillailtiin. Haluaa todistella nuoremmilleen jotain ja kipeyttää polvensa, hartiansa, ja ties mitä töissä. Vitsailen sille takas että menisi eläkkeelle kun sille on kertynyt sitä hyvin... mutta työhullu se on!

Olen outo mutta en muutu normaaliksi valittamalla jatkuvasti. Saakohan jotain kicksejä siitä. Ei sillä että jaksaisin muutenkaan asioita... toi on eka poikaystäväni koska se oli eka joka välitti senkään vertaa. Kamala tosiasia. Silti flirttailee jokaiselle vastaantulevalle kassaneidille/kaupungin puistotyöntekijälle/siivojalle jnejne. Se kerta kun levitti 20e arvosta ruokaostoksia marketin pihalle kun joku mun hoito maksoi ja pelkään tuota välillä mutta kunnon selkäsaunan se tarvitsee. Uhittelee tuntevansa ties mitä jengiläisiä, mutta ei koskaan niitä sitten ole kun tarvisi.

Estin sen soitot mulle ja whatsapp viestit, mutta tässä se vaan asustelee vielä ja nukutaan samassa sängyssä vaikka on liian kovakätinen toisaalta. Sen raiskausjutun lisäksi kun itken sen alla ja huitaisen kämmenellä naamaan. Painaisi mut alas niillä kämmenillään alaselästä tai nyrkeillä jää mun ihoa väliin. Persettä sille täytyy antaa. Siinä pääsee toisaalta vähemmällä.

Huudan yöllä tuskissani jotain "EI!" ja toi on jo tottunut siihen kuulemma. Epämiellyttävää luettavaa, mutta ulisemisen maailmanmestaruuden antaisin hänelle kylläkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti