anonyymit pysykää poissa! Kerjääminen kielletty

14.6.18

kattokaa mallia vaikka Tanskasta

Vein koiraa, irtisanouduin, otin päikkärit. Olin väsynyt ja vaivuin johonkin mustuuteen. Mut joo, ei tässä mitää. Ei mulla ole mitään tekemistä loppukesälle. Ei pystynyt vaan tekee täyttä viikkoa. Tänään oli ylitsepääsemättömissä tuo. Yritin saada saikkua, kävin juttelee hoitsulle, kävin kelassakin, yritin saada päätäni selkeemmäksi mutta itkut siitä vaan sai. Äidin neuvoilla "mieti, mitä voisit tehdä toisin", ei juuri pitkälle pääse. Henkilökohtaiset syyt vaan tässä. Vaivoja riittää joka sormelle.



Turha sitä on lyödä päätään seinään.. tai ainakaan odottaa uutta tulosta asioista. Jos joku ei ole koskaan rakastanut sua, niin turha sitä vastakaikua siltä on odottaa sit ikinä. Tarjosin eilen tolle yhteisen pitsan ja ranut, ja kävin vielä hakee jätskiä yhteiseksi jälkkäriks ja heitti autossa ne roskat mua päin. Vittuakos mä elän, kun kohdellaan kuin jotain vitun roskista tai paskaa tai ilmaa tai jotain ettei ole samoja oikeuksia mitä muille "ihmisillä".

Eikä siinä vielä kaikki, täytyy varmaan jollain muuta täyttymystä etsiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti