ad

ad

1.2.18

itku ja hampaidenkiristys

Mitäpä sitä bloggaamaan, kun kaikki on hyrskynmyrskyn. Lohdutin eilen avokkia, ettei Roomakaan rakennettu päivässä. Onneksi nyt ei oo pahemmin paikat kipeet, mutta jalkapohjista ylöspäin kipuilin. Ei päässyt heti nukkumaan, vaan piti tehdä sänky kasaan ensin. On tässä vielä rullaverhot laittamatta, kaapin paikat, verhoa mattoa, vaatteet lähes kaikki jossain kanahäkin perällä, kasaamatta hylly, televisiot toimintaan... kauan etsittiin latureita eilen. Ei toi nettikään ihan seinästä tule vielä.

Heräsin joskus ennen viittä, kun tuo väittää ettei sen puhelin toimi. Mua ei niin vaan huijata ostaa sille taas ties monettako puhelinta, jos se rikkoo, vaan sen sai taas käyntiin kun irrotti takakantta ja laittoi paikalleen. No keiteltiin siinä kahvit, vein koiraa puiston ympäri. En tajunnut ottaa kakkapussia mukaan... hävityksen kauhistus.

Ainakin sain vaatehuoneen sit omaan käyttööni? Kun eteisen kaappeihin aikoo laittaa vaatteensa. Jee.
Ilmanpuhdistin hurisee jo, täällä haisi vielä edellinen asukas. Kai meillä sit on täällä sähkötkin, vakuutukset, muuta pakollista. Ei pystynyt eilen kännyllä tilaa pikaruokaa, koska mulla on joku lasku maksamatta ja niitä vaan tulee lisää en kyllä tiedä miksi mun laskut on sen verran suuria?

Toi saa huomenna ehkä jotain palkkaa, ei tarvitse syödä hernekeittoa sentäs. Löysin sille eväätkin täksi päiväksi töihin. Ite pitäs kouluun mennä ysiin, ja mietin käveliskö. Ei tästä oo... no, mitä tosta nyt kävelee. Siellä on kyllä kauhea luminen puhuri, että jos bussiin tunkisi itsensä, kun kk-korttiakin taitaa olla jäljellä.

Silleen ihan hervanta ok.... koulukaveri saatteli mut tohon kulmalle.... että on ottanut vastaan. Tosin en päästänyt sisälle kyseistä komistusta, kun avokki oli töissä tulosta ja sit vielä mun nimeltä mainitsematon sukulainen toi niitä petivaatetta säkkejä ym laatikkoa pakustaan tänne.

En tiedä jaksaisiko jotain tupareita. Ei tänne nyt ainakaan. Sit tarvisi ehkä palautella noita muuttolaatikoita mutta kun se yks kavru teki oharit siivouksessa. Sillä tässä on mennytkin niin kovasti aikaa, energiaa, verta ja hikeä, kun ei ole juuri ketään saanut avuksi?

No comments:

Post a Comment