22.2.18

ainakin vähän keikun heikun...

Sain kerättyä itseäni vähän kasaan kun oltiin kaupungilla, mutta se energia on valunut jonnekin jo.
Silmästä valui kyynel, eikä mitään syytä. On hienoa olla, rikas, ja omistaa uusi luuri.
Avokki pesee käsin astioita, ja mulle lähettää spämmiä asioistansa, jokin laina-apteekki - miten senkin saisi loppuu?
Mun tarvisi kai kulmakarvoille tehdä jotain, ja nenää kosteuttaa jollain, se kun on ihan rikki iho.
Ulkona on paistellut aurinko, ei se ole sisältä lämmittänyt.
Sain osoitteenmuutoskortin kirjekaverilta, kai sille täytyy kirjettä lähettää maaliskuussa.
Jos helpottaisi tämä olo, kun miettii runonmittaan ...mitä ajatuksia punon.
Sattuu joka paikka, aivot on sumeet.
Ei auta mikään, kun on palaneet mun sulakkeet.

No comments:

Post a Comment