3.8.17

markkinarako, nih

Mun markkinarako on aika hyvä toisaalta, ellei liian ilmeinenkin. Niche enkuksi. Koska skitsofreenikkoja on n. prosentti väestöstä. Mutta jos mä alan esittää jotain, niin ei onnaa, koska pelissä on myös mun elämä. Eli olenkin monesti päivittäin muistellut kaikkia kokemiani vääryyksiä, mutta ei tuokaan tuota hedelmää. Mun paino on vähän alle 125 kiloa, joten olisi tosi vaikea tuottaa jotain muotikuvauksia. Muistuttaa enemmän yöpaitoja mitä mulla on päällä, ja vaikka ne olisi muodikkaita just tänä vuonna, niin silti tekisi asiasta suurta numeroa. Joskus Ylöjärven kirjastosta (Leija niminen, Metso on Tampereen pääkirjasto) löysin 20e setelin journalistiikan kirjan välistä, mutta lähinnä sillä aukeamalla selitettiin termejä kuten radiohiljaisuus, ja nyt alan lukea kirjaa Radio Silence. Tällaisia merkityselämyksiä tai sattumia mun elämään kasaantuu, koska harvoin unohdan jotain ja senkin takia tykkään nukkua koska se mahdollistaa niin paljon muuta seikkailuja ja omaa hauskaa?
Kattelin youtubesta jotain laihdutus videota ennen ja jälkeen -tyyppisesti mutta en edes vielä ole käynyt pohjalla ja tässä on 50kg ennen kuin painan jotain yli, 180 kiloa!! Eli mitä tässä jää, toisaalta.
Kuvailen hyvin toki sanallisesti asioita (välillä) mutta tykkään myös piirrellä teknisiä piirroksiani. Ne on jotain siltä väliltä mun taiteiluni. Ei ne kelpaa mihinkään, mutta haluan kuvailla mulle tärkeitä asioita, piirtäen valaisevasti jotain. Koska melko haaleita ne lopulta on, kenties täytyy uskaltaa käyttää värejä. Mulla on lompakossa mun suunnittelema toimii -hankkeen pieni esite, ja tein mä photoshopin väleineillä niitä kylttejäkin sinne ruokalaan. Siellä siltavalmennuksen pajalla, kun olin kymppiluokalla viime vuonna. Oikeastaan mä olen aina osallistunut johonkin, vaikka olisin miten toimintakyvytön. Kursseilla ollut, kaikkea mistä saa jonkun todistuksen tai palkkion tai cv matskua. Päämäärätön en ole ollut koskaan, vaikka miten olisi nähnyt harmaata. Ja vaikka kukaan ei olisi halunnut olla kaveri, silti oli sosiaalisia suhteita. Jotain viritelmää. Syytä miks elää, jokapäivä laittaa rasti, että aamulla voisi olla ylpeä elämästään vaikka heittäisi lusikan nurkkaan. Tiätteks. Yleisin luulo skitsofreenikoista on se, että ne on jumittunut jollekin vuosikymmenelle, mutta mä seuraan muotia ja teknologiaa ja tieteen edistyksiä ynnä muuta. Ja jotakin jäi vielä jonnekin mielen sopukkaan mainitsematta näitä juttuja, kun en ehdi tarpeeksi nopeasti kirjoittaa lauseita.
Kunhan ideoin... ja täyttelen tätäkin postausta samalla. Toivo ei ole menetetty, ennen kuin päästää irti, jos on tarve.

No comments:

Post a Comment

Illustratoria kotona...