seuraajia

Welcome

Welcome
Olen 29-vuotias bloggari Tampereelta. Päivittäin tulee tekstiä. Adsense tilini on hylätty joten mainoksia mun google sisällöissä ei ole.

21.10.16

sympatisoin kaveriani

Feissarimokien selailu vuonna 2010 oli todella masentavaa. Joskus oli jotakin naurettavaa, muuten ei.  Myötähäpeää tai muuta, nauroi omalle kadehdittavuudelleen taas eli muilla menee kuitenkin huonommin... Kävin äsken mun omassa feissarimoka sivulla vielä uudestaan. Moni oli jaksanut peukuttaa ylös ja alas niitä kommenttejakin vielä. Mun skitsofreniakin kävi joku mainitsemaan, että syytän mm. sitä bändiä mun skitsofreniasta. Vaikka psykologi kirjoittaisi jonnekin, että mulla on ollut nuoruudessa psykooseja, niin ei se tee siitä sen enempää totta, kuin ettei hän tiennyt minusta yhtään mitään tai mitä olin tehnyt viimeisen vuoden aikana edes.

Sitä paitsi, vaikea syyttää jostain jotain jos kerran olen jo äitini kohdussa saanut jonkun oireyhtymän. Se vain sattui puhkeamaan 20-vuotiaana, kun olin elämäni kunnossa fyysisesti ja mm. 66kg, eli kävellyt juuri edeltävänä päivänä Ylöjärvi-Tampere (se joku rakennus oli palanut rantatien varrelta, ja siinä oli palokuntaa paikalla) ja niin pahasti vilustunut, että diagnoosissakin lukee että olin vaisu. Siis en kyennyt puhumaan fyysisistä syistä, vaikka sitäkin oltaisi sitäkin vaadittu.
Tulee nyt taas tämä tilanne eteen, kun pitäisi soitella työkseen, ja soittaa jos on kipeä, mutta kun olen niin vaisu just silloin, että puhekielto kohta...

Suomalaisten huumori on melko ilkeää, tai näin mä ainakin suvaitsin päätellä. "sairaudelle ei saa nauraa" mutta maistuuko huumori enää sitten, kun itse on sairastunut... no ei.
Mun kaverikin päätyi tonne feissarimokiin, lohdutin sitä että mäkin bannasin erään tyypin ja se päätyi tonne mokiin. tod.näk. se laittoi sen itse sinne se mun "kaveri". Kära vän.

Mun skitsofrenia ja lihominen on kuitenkin eri jutskat. Lääke, jota mua pakotettiin injektoimaan, on melko kyseenalainen. Ei sillä, että toi hoito olisi mitenkään parantunut, kun toi sairauskin on niin harvinainen ja sen hoitomuodot on jostain kivikaudelta. Suomessa toki vängätään kelle vaan, niin että puolet enemmän kuin mitä pitäisi, saa jonkinlaisen ankean+ kliinisen diagnoosin ja lääke"hoidon". Ja hoitajat, no ne vain tympii vieläkin. Pakko latistaa mun halu tehdä terveydelleen jotakin positiivista, sillä tekosyyllä että en ollut jo kunnossa.

mahdollista vain Suomessa! Täällä on niin reilu meininki, jos sairastuu. Sisulla tarttisi kaiketi pärjätä, ja sen lisäksihän on vertaistuki ja muut kriisipuhelimet ja kertakaikkinen oikeus sairastumiseensa ja hoitoihin eli laitostumiseen ja muuta, vinoon katsomiseen jos ei ole ikinä ollut rakastettu mm. äidin suvun puolelta. Kiusattu skitsofreenikoksi piste com. njee... merkityselämyksiä Poets of the Fall -lyriikoista ("suomalaisen bändin"). Mä voisin lopettaa koska vain nauramisen mun diagnoosille, ellei se oisi niin naurettava...

Kuitenkin pärjäillyt hyvin. Vaikka jos saisin unelmoida, niin kesä kestäisi kokonaisen vuoden. Ei tulisi tuota masennustakaan tai kipeäksi jos sattuu tykkää kävelemään missä huvittaa, kuten muiden maiden kamaroilla vaihto-oppilaana jne... peppuhan tuosta tykkää kun kävelee... ennen ne vihelsi mun perään. Mutta kuka olisi profeetta omalla maallaan, koska jotain mua vastaan oli selkeästi noilla ylöjärven irc tyypeillä ym ym mm mm .


Joo mut se tästä elämästä... turhaan tulin syntymään tänne... kaikki oli jo päätetty vastaan mua, joten miksi mä sitten uskon vieläkin että kaikki on ennaltamäärättyä... noh, se on heikkouskoisen onni.

Toinen unelma olisi ,että olisin mies, koska... aivojen sukupuoli ei edes ole määritelty, mitä eroja niillä olisi eri sukupuolten aivoilla (mitä nyt yleinen harhaluulo, että miesten aivot on isommat). Tai siis, mä luulen että sukupuolen määrittää lähinnä testosteroni/estrogeeni sekä sukupuolielimet ja jonkin verran kasvatus ym yleiset käyttäytymiset joita sulla on vara valita itse...

Jos mä voisin valita, niin en mä kyl työtä tekiskään. Eikä sitä Suomessa kannata tehdäkään. Joten miksi en olisi skitsofreeninen... mua vaan huolettaa, että muut ei sitten joudu psykoottisiksi tai muuta, koska olen niin sairaudentunnoton että lääkkeissäkin on kaloreita terv. kaloriina eli vakavat sivuvaikutukset... tai sitten olin oikeasti raskaana kun mut heitettiin pihalta facebookista vuonna 2011 koska näytin mun rintamaidot, joka oli sivuvaikutus mun silloisesta lääkityksestä, eli joku muksu mulla ilmeisesti pitäisi olla olemassa eli ei. Vaan joku hormoni meni vinksinvonksin... eli toisin kuin mun aivosolujen yhteydet, joiden kuulemma tarvisi olla erilaisia kuin muilla, jotta mä en ajattelisi/toimisi kuin muut... Esim. jos mua estäisi niin menisin autojen alle, tjtn vaikka se pysäytys sattuu just silloin, kun pysähdyn jo.. mulla vaan menee lujaa ja muiden halu auttaa toisia menee vähän liian paljon lujempaa välillä -.-

No mutta se niistä kavereista, ja sen pysyvyyden kestämisestä.

Kärsin flunssaani vieläkin... otin bisolvonia veteen imeytettynä, ja koitan jos tää lima lähtisi skulaa, ettei kröhnityttäisi niin paljon että lähtisi ääni sun muuta virusperäistä kuumeilua ja hikoilu ja jälkioiretta sun muuta ikäväisen ikävää kun voisi muutakin tehdä!!

Mutta joo... sopeudun hyvin tilanteisiin. Koska) minulla on elämänkokemusta.
en siksi, että mun aksonit sun muut neurologiset yhteydet aivoissa, joita en edes tunne, olisi jotenkin erilaiset kuin muidenkaan tavat teillä vanhasieluisilla ilkimyksillä... melkein hankin Kätyrit joulukalenterin, mutta en ehkä viellä...

nii juu ja olisin voinut saada tänään sormetusta yhdeltä tyypiltä ja se oisi vielä antanut mulle siitä 10e..mutta mä en oikeesti halua että kukaan muu joutuu sairastaa tässä koko maassa... se on oikeesti shokki ja vitun pelottavaa kun joutuu vihaamiensa psykologien syyniin, eikä ne edes vaivaudu ottaa selvää asioista.
*lisää valitusta*
*lisää valitusta*
*lisää valitusta*
Ai niin, puhuinkos mä suomea.

No comments:

Post a Comment