seuraajia

Welcome

Welcome
Olen 29-vuotias bloggari Tampereelta. Päivittäin tulee tekstiä. Adsense tilini on hylätty joten mainoksia mun google sisällöissä ei ole.

13.8.16

samaisen jauhamista

Heräsin väsyneenä, koska olin vähän huonolla tuulella illalla... sitten vielä koko aamunakin olen vain mököttänyt yksikseen kotona. Oikeastaan muuta kuin rapsuttaa koiraa sitten vain.
Pitäisi imuroida, pestä pyykkiä, selvittää tuleeko toi kaamea haju keittiössä tiskikoneesta ja tehdä sille jotain. esim. polttaa suitsuketta :D mä mistään ritilöistä tiiä mitn
No mutta, oli kiva aamupala vetää tuorepastaa. Katsoin vähän dieetit vaihtoon ohjelmaa samalla. Se oisi auki tuossa toisessa ikkunassa vielä youtubesta.
En oo oikeastaan saanut aikaan vielä mitään... tupakoinut vaan parvekkeella, mutta ehkä vaatteet sain päälle. huok.
Laitoin eilen kakskyt euroa bussikortille, kun sain kaverilta. Ei pitäisi heti loppua...
njaa-a. Ihan vaan kun ei tätä kukaan lue, niin maan ja taivaan väliltä voisi pistää juttua.
Ei mikään pyöri milloinkaan... ei tuu aikanaan kuin kuolemaa.. mitäs runoilisi. Haluan tehdä niin satunnaisia valintoja elämässä kuin voi olla. Muute, oon melko varma että mun äiti ei tulisi mun hautajaisiin.
Mutta sekin nyt lähinnä johtuu hänen historiasta jättää kaikki elämän tärkeät kokoontumiset tulematta. Oisko se nyt sitte kuolemassakaan läsnä. Tuskinpa.
En halua olla kuolemanvakava, mutta niin se vain on.
Aivot on ihmeellinen elin. Siellä on persoona ja temperamentti ja siellä on myös kaikki kummat oireet. Vaiks ihmine onkin psyko- fyysis, -sosiaalinen kummajainen mukamas, mutta eipä sitä ole ennenkään otettu huomioon... jutskailtiin kaverin kans että psykoatrit vaan etsii oireita, koska ne saa liksaa, ja ne on mm. lääketehtaiden orjia siinä missä amerikkalaiset ruokakulttuurinsa oireita, kun täytyy vaan lisää saada myytyä kaikkea miljoonilla varoillansa. Ne jyllääpi. Ei ne osaa kohdata ihmistä, ne ei osaa tutustua siihen. Niiden homma on kirjoittaa ankeita kliinisiä juttujansa. Vetää omat johtopäätökset. Ole siinä nyt sitten reilun käytöksen kohteena. Ja mut vaan stigmatisoidaan.
Siks mä olin vihainen sille mun vitun psykiatrille. Se ei halunnut puhua mistään järkevästä, ja sitten se suolsi kaikkea sontaa ja nyt aina kun joku avaa mun potilastiedot, niin se on sitten liityyvä mun "perussairauteen". joo turhaa... jos on vaikka ihottumaa, se liittyy varmaan mun stressiin siitä kun lihon. Tai jotain.
Koulussa sanoi yks tyyppi, eilen, että en ole lesbo. jee... se on niin muotia nykyään olla bi. Ja jos joku on erilainen ei se halua muuta kuin olla samanlainen.
Mä ainakin kulkisin muotissa, jos ympäristö ei muokkaisi mua itkuiseksi pieneksi paskaksi.
Niissä se vika on!
Tai siis, en mä edes ole itkenyt viime aikoina, kun mua ei liikuta juur mikään, koska kerran itkin klo17.30-1yöllä eli en jaksa laskee montako tuntia, mutta silmät turposi ja nauroin hullua itkua sitten lopuksi...
Sanoinko jo ettei mulla ole tunteita tai mielialoja?
Kai nekin voi kitkee pois persoonasta, kun dopamiini ja serotoniini inhibaattoreita voi laittaa ns. psyykosilääkkeiksi ja ne ei kierräty normaalisti aivoissa ,joten niin vitun turha elää. Koska a)en ole kuullut/nähnyt positiivisia oireita. En myöskään niitä peittelisi.
ja koska, kannattaa valita c.
njöy. Meidän koira ei syö sieniä, vaikka ne olisi herkkusieniä... eihän niissä ole mitään ravintoarvoa, kuten mun elämässäkään...
Mutta oonpa synkkä. Kylmä ja sateinen oikeastaan tekee minut onnelliseksi myös. Voiko mun perushabitukseen kuulua masentuneisuus sekä onnellisuus???? luulisi että sulkisi toisensa pois. Jos se masennus on viba, ja onnellisuus taas päänsisäinen olotila tai joku "pieni hymy" joka on isoin irvistykseni.
Jos luet tätä vielä niin oletpa ihme veikko.

No comments:

Post a Comment