Welcome

Welcome
Olen 29-vuotias bloggari Tampereelta. Päivittäin tulee tekstiä. Adsense tilini on hylätty joten mainoksia mun google sisällöissä ei ole.

seuraajia

widgety

3.9.15

Keskellä Lontoota (huom. älä lue)

Kun tuuli soi pehmeästi kotosuomen puissa, ja viilentää otsaltani hikipisaroita, niin tällaiseksi sen olen kuvitellut, mutta ilma on suurkaupungissa sakeampaa, eikä ilmakaan liiku kuin olisit meren äärellä. Lontoo on vanha teollisuuskaupunki, jossa on kaduilla ollut virtsan ja -savunhajua, ja rutto ja Viiltäjä Jack ovat käyskennelleet sen kaduilla, ja nuoret orvot ovat tehneet töitä kuin Oliver Twist. Nykyään sen köyhimmät asukkaat jäävät mielenterveysongelmineen hoitamatta, ja näen ja kuulen räsyisiä, parrakkaita, kengättömiä, tupakkaa pummailevia ihmisiä jotka huutavat harhoilleen tai kuulemilleen äänille, muiden ihmisten välttäessä näkemästä heitä. Tässä kaupungissa ei usein huomata vääryyksien tapahtumista. Jokainen on kiireinen, ja oma määränpää on tärkeämpi kuin pysähtyä hetkeksi, ja katsoa onko toisella kaikki hyvin. Kohtelias toki täytyy olla, kaikille sanoa huomenta ja iltaa. Täytyy pyyntää anteeksi "kuin lontoolainen", jos huitaisee tuntematonta, ja suomenkielessähän ei ole "please" sanaa, joka sujahtaa kohteliaan pyyntölauseen loppuun. Elokuinen sää pitää itsessään sadetta ja aurinkoa, mutta toisaalta myös metrojen junissa on kuumaa kuin pätsissä, ja kiire vauhdittaa koko metrosysteemiä, metrojen henkilökunta uhkaa lakkoilla. Törmään naiseen, jolla on viuhka mukana, hän ilmeisesti matkustaa maanalaisella. Liikenne on oikeanpuoleista, ja kiireisimmät väistävät vasenta puolta jopa liikkuvissa portaissa. Autot kulkevat toki vasenta puolta, mikä saa pään pyörälle, kun ajaa autossa vihdoin Suomen oikeanpuoleista liikennettä. Miksi ajetaan näin, eikä noin? Mikäli et pysty seisomaan vähintään kahta tuntia, ei kannata edes harkita menemistä turistikohteisiin kuten, vahamuseo Lontoossa. Big Ben ehtii lyödä muutamaan kertaan, ennen kuin pääset jonosta edes sisälle, joka jatkuu sisälläkin vielä kiemurrellen kuin Thames joki itse. Ambulanssit ja poliisiautot huutavat silloin tällöin, kun kävelet pääkatuja, mutta jos yöllä huutaa jonkin tehtaan varashälytin, ei sitä tulla tarkistamaan vähintään puoleen tuntiin... CCTV tarkkailee kaikkialla ja kaikkia, sillä kameroita on varmasti joka puolella. Isoveli valvoo lähes kaikkea epäilyttävää. Jotakin vanhanaikaista Lontoossa on, ja moni paikka kaipaa remonttia, mutta uudemmat rakennukset silti kohoavat yhä kaupunkiin. Voit juoda iltapäiväteen kanssa skonsseja, tai juoda thaimaalaista makuteetä jossa on kuplia, mutta kokolattiamaton puhdistus tulee vaikeaksi kun siihen oksennat liian alkoholinkäytön jälkeen rankasti bailattuasi yöllä.
Ihmiset sanovat, että olet kyllästynyt elämään, jos kyllästyt Lontooseen. 9835:sta elämäni päivästä olen viettänyt noin tusinan Lontoossa, vähintään kymmenen. Lontoon ajattelukin saa vereni virtaamaan nopeammin. Lontoon puistot, joiden läpi voi kuljeskella tuntikausia, ovat Lontoon keuhkot, nuo vihreät alueet. Itse rakennukset ovat kiveä, eivät puuta, sillä saaren puut on varmasti hakattu loppuun asutusten tieltä aikoja sitten. Täällä tuntee varmasti olonsa kotoisaksi, tunsi sitten kuuluvansa mihin tahansa tyyliin tai rotuun, kunhan ei ole tottunut maalaiselämän hiljaisuuteen ja omaan tilaan. Joskus saattaa haitata oudot hajut, väen määrästä johtuvat seikat, ruoan laatu, tai mikä nyt sattuu ärsyttämään, mutta Lontoon charmi ei ehkä purekaan suomalaiseen. Kiusaajakansaksikin mainitut, aina kaikesta valittava, suomalainen juntti palaa mielellään kotimaahan jurpottamaan ja masentumaan. Kun britillä ei ole kaikki hyvin, kupponen teetä auttaa. Suomalainen kaatuu pullonkaulaan, eikä humaltuminen ole kaunista katseltavaa.

(Tämän aiheen sain jostain lukion kurssimateriaaleista, mutta koska en ole New Yorkissa käynyt, niin päätin kirjoittaa Lontoosta.)

No comments:

Post a Comment