widjetti

26.3.15

living on a castle on a cloud



Tuossa.

Mutta jos vaihtuisi johonkin muuhun tämä aihe kuin satuihin. Satumaisen tunnelman jälkeen katselin youtube kommentteja, jotka kertoi solvaavasti etten saa koskaan töitä ja kuuluisin hoitoon.
En kelvannut silloinkaan kun olin normaalipainossa, joten olen yhä sama ihminen sisältä. Ylempänä kuin tuollaiset riman alittavat kommentit, että olen lapsi jne yhteiskunnassa joka palvoo nuoruutta jne
Hoidossa minä lähinnä olen lihonut ja muutenkin
Eli periaatteessa ei tuo solvaaja tiedä minusta yhtikäs mitään. Mutta tuskin myöskään työntantaja... tai no, mikäli googlettaa minut... nooh, en tiedä
Sellaistahan se sitten on. Olen tietämätön mikä minussa oikein saa ihmissä sen reaktion, etten ansaitsee elää koska olen niin ruma tai muuta. Kaunishan minä tietääkseni. Eipä sitä muiden silmissä niin tarvitse nähdäkään
Ei ole mitään tieteellistä kaavaa kuka on kaunis. Sadussa on rohkeutta ja vilpittömyyttä sun muuta hyvyyttä mikä pukee varmasti hahmoa.

mutta mikäpä ei olisi keksittyä jo aiemmin. Samoja juttuja vaikka eri kieli olisikin. Tieteen Kuvalehden mukaan kieli olisi saanut tanssista vaikutteita.
En osaa  tanssia, varmaan miksi kielenikin on ihan peestä mutta ihan miellyttävä englanti minulla on kuulemma. Mitä sitten jos olisinkin suomalainen. Olen niin kauan kuin muistan, ollut kiinnostunut kielistä ja etenkin englannista. Spice-girlseistä lähtien ja kun opin ensimmäisen lauseen enkuksi eli "My name is Stephanie." kaunareista. Tajusin toki ettei nimeni ole Stephanie. Koulussa piti keksiä itselle englanninkielinen nimi enkuntunteja varten ja olin Katherine tms
Kajsahan on lellittelynimi Katariinasta :)
Mutta en minä sitä aina selittele, vaan että se on ruotsista. Kun oli sukunimikin ruotsalainen.
Mistä tulikin mieleeni että ruotsista oli kovasti liikennettä ollut blogiini.
Hyvä kun sielläkin herätään tähän minun hmmm... esillepantavaksi tulevuuden haluni... eli tuskin minä tahallaan haluan huomiota, kun kuka voi sanoa mitä vain nettimaailman anonyymiydessään, mutta ajan kuluessa ja yli kymmenen vuotta bloggailtuani ja lapsuuteni messengerillä juteltuani demi.fi palstoilta kerättyen kaverien kanssa ympäri Suomea, niin tuota...
ihan kiva lapsuus ei siinä. Jos nyt myöhemmin ajattelen iloisesti asiaa, kuten äitini sanoi että olen ollut kovin synkkä tai muuta pönkittääkseen itseään. Mutta,
hän on myös haukkunut minua noidaksi joka ei koskaan saa ketään, ja hirviöksi, ja ja...
nooh, sylkenyt ja läiminyt ja puhunut minusta kaikenlaista paskaa isäpuolen kanssa. Ei siis minulle ole jutellut mitään koskaan asioita. Aika itsekseen olen saanut olla. Mitä nyt joskus ennen koulua antoi rahaa karkkeihin ja pieniin leluihin, että sain pihalta kavereiksi lahjottua pari tyttöä.
Ei siinä, kyllä kaikkea tulee mieleen tällaisina aikoina, kun ei juuri muuhun olekaan aikaa kun ajattelemiseen.
Siispä miksi kirjoittaa?
varför att skriva.
Kyllähän minun kirjoituksista ymmärretään, mitä tarkoitan, mutta silti se on väärin x) kuten ruotsinope sanoi jotain siihen malliin.
Miksi se on väärin, jos kirjoitan ja omalla nimellä ja naamalla... enhän edes käytä filttereitä kaunistellakseni mitään sanoja niin kuin sanoakseni.
Minulla on tarina ja sitä voi kirjoittaa niin monet kerrat että ehkä joskus jonkun muunkin versio sitten kelpaa.
Mietin vain, että lopulta sitä muuttuu inhoamaksiin asioiksi itse.
Jos siis on väärä loppu. Ketä sitä pitäisi ihannoida. Millaisia asioita. Jos pystyy tunteita vaikka esittämään hyvin, se on jonkun hyve jne. Joltakulta taas puuttuu taito nähdä muiden tunteita. Mikä on sitten sellaiselle elämässä erilaista. Kaikki on teeskentelyä mikään ei ole totta kaikki jättävät
mutta en nyt tiedä mitä kirjoitankaan enää että menee vähän improvisaation puolelle.
vi ses. ska jag gå?

No comments:

Post a Comment

can't balme you

Thank merciful goddess there is no school tomorrow! My feet are killing me. Some idiot decided to wear a size too small ankle boots to schoo...