Welcome

Welcome
Olen 29-vuotias bloggari Tampereelta. Päivittäin tulee tekstiä. Adsense tilini on hylätty joten mainoksia mun google sisällöissä ei ole.

seuraajia

29.6.13

Olen samaa mieltä erimielisyyksistä

Söin eilen caesarsalaatin feta salaatilla, ben&jerrys purnukan ja täysjyväpaahtoleipää pussin kalkkunasiivuilla. Oksensin ennen viittä aamulla vähän pois että pysyisi alle 108 kilon edes. Meinasi tupata minulle kilon lisää. Tänään teki pahaa syödä juustopastaa, sellaista einettä mitä keitetään 5min ja se oli karseeta mutta söin siinä toivossa ettei tarvisi enää moneen tuntiin syödä. 
Pillereiden takia menkat on ihan koko ajan päällä ja ainoa mitä voi tehdä on ottaa säntillisesti se epilleri. Oksentaminen ei auta pätkääkään vaikka sen tekiskin yöllä. Oli jo taas melkein loppunut, mutta alkoi taas.
Mietin että jos ihmiset vois jatkaa sitä yöllä trollausta ja mua oksettaisi taas niiden jutut niin olisi yötkin jotain tekemistä?!
En mä voi poistaa blogiani tai tehdä siitä mahdottoman kommentoida. Mutta ehkä mä olen pohjaton kaivo...kaikki jotka sinne hyppää saa kaiken toivon heittää. En mä suosittele juttujeni lukemista. Mä en rakasta mun lukijoita. Mua ei ole rakastettu pienenä ja miksei se näkyisi. Kaikki Amerikan massamurhaajat on käyttänyt psykoosilääkkeitä. Niillä on ollut autistisia piirteitä samoin kun mun logiikan on sanottu olevan. Ei mua pysty voittaa haukkumalla hienoilla sanoilla ja ottamalla esiin omia mielipiteitä mistä mun ruokavalio muka koostuu. Ruoka vaihtelee samoin kun mun pahoinvointi tästä maailmasta. Joskus se iskee Idols mainosten aikana ja vihaan musiikkia ja artisteja. Nekin vaihtuu. Mulla ei ole ollut pysyvää rakkauden kohdetta koska äiti ei tiennyt että sen kuuluisi kasvattaa mua eikä toisinpäin. 
Joo täs sohvalla makaan ja leikin terapiaa itselleni. En tiedä voiko mulle antaa terapiaa. En ole kokeillut.
Piti mennä uimaan saareen mutta rantaonkikisat on 8:n asti saunan ympärillä ja sitä paitsi sataa.
Huomenna sit talviturkki pois. 
Hesassa on kuulema homojen tapahtumaa ja sit Lontooskin kuulema ois kulkuetta. 20v päästä kun ei tarvita enää sukusoluja kuin yhdeltä sukupuolelta tai kahden saman edustajalta vauvaa tehdes niin vois olla avoimempi sen suhteen mitä liittoja sitä esittää Jumalan edessä. Musta  parisuhteen rekisteröinti valtion tukemana on parempi koska mitä sit jos popkulttuurissa on tulossa normiksi parittaa samaa sukupuolta. Kirkko on erillään tästä nykymenosta ja uskomukset silläkin säilyttää. Tai sit palataan takas Jumalatar uskoon.  Siinäkin omat vaikeutensa kun miehet on niin pitkään hallinnut. 
Mulla on pikkasen bulimisia piirteitä kyllä paitsi etten ole niin paljoa oksentanut ennen kuin siitäkin tuli tapa osoittaa mieltä. Olen tiedostanut hyvin vähän nuorempana syömishäiriöitä. Jos kävin vessassa aina ruokailun jälkeen leirintäalueella niin tod.näk. mulla oli veret kintuissa. Kavereitteni siskoilla on ollut anoreksiaa. Sairaalassa joku söi niitä vähäkalorisen dieetin juomia ja kun pääsi pois niin kävin yhden maistamassa Apteekista. Vähän laihaksi siinä tulisi kun ateriat korvaisi niillä mutta ei mitään halpaa sekään. Muistan sen naisen hyvin. Erottuvat poskipäät, lastensa äiti, puutteita tärkeistä mineraaleista ja valittamassa ettei pysty syödä... Ainahan sitä kuolee jos ei syö tai ainakin menee näkö tai muuta vakavaa. 
Kävin kävelyllä eilen ja hengästyin jopa ylämäessä. En muista paljonko verrattuna aikaisempaan. Mutta liikunta vain lihottaa koska syö enemmän ja aivot huijaa että ruoansulatus olisi nopeampi mutta ei 15% ole mitään merkitystä (ja koska pitäis kävellä 45min). 
Jos tänään söis vaan pari ateriaa. En mä liiku kuitenkaan. Nukkuminen voisi polttaa vähän kaloreita. 
Mulla on kyl ehdottomasti jokin määrittelemätön syömähäiriö tai ahmimishäiriö ollut ainakin. Mutta mitä sille voi tehdä. Ei kukaan määrää muu kuin minä paitsi ehkä mielenterveyspuolen väki, mitä on pakko ja mitä ei saa. Naureskelkaa mun lääkkeille tai väittäkää etten vaikuta lääkityltä. Mun liikkumiselle on tullut kuitenkin stoppi kun on on kuukausikaupalla pistetty velttoilemaan 100 askeleen käytävän varrelle ja ruokakello se vaan soi kuntoutuskodissa edelleen vuosikausia. En pitänyt käytännöstä koska se toi filosofisen ongelman ehdollistamisesta. 
Ruoka on kärsimystä. Ruoka on kipua. Siihen johtaa pelko ja viha. Star Warsissakin sanotaan. Minusta se oli hyvä joskus kirjoitin sen lainauksen lapulle ja sinitarralla oveen. Jotten vihaisi niin paljon isäpuolta ja äitiä. Kärsimystähän, sitä tuli paljon.

No comments:

Post a Comment